Back to Africa

Viime viikonloppuna pidimme tapaamisen Keniassa olleiden tyttöjen kanssa. Olin tosiaan kolme kuukautta Keniassa viime helmikuussa. Afrikan reissustani en ole vielä kirjoittanut postausta, mutta ehkä sellainenkin tänne jossain vaiheessa vielä ilmestyy. Oli ihana nähdä tyttöjä pitkästä aikaa. Oltiin kuitenkin kolme kuukautta kämppiksiä. Kyllä siinä ajassa ehtii läheisiksi tulemaan. Asutaan kaikki eri puolilla Suomea ja on hankala löytää päiviä, jolloin kaikille sopisi nähdä. Kaikilla on kuitenkin omia menoja eikä junalla viitsi matkustaa vain muutaman tunnin näkemisen takia. Lauantaina saatiin kuitenkin suurin osa porukasta Tampereelle kasaan!

Muisteltiin Afrikan reissua ja kaikkia ihania asioita Afrikasta. Kaikilla on ikävä sitä kellotonta elämää ja hakuna matataa. Muisteltiin Afrikkalaisten ghetto booteja ja sitä uskomatonta twerkkaamista. Nauravia lapsia, hyvää ruokaa ja Teijan haparoimista. Ripulia, hyttysverkkoa ja puutteessa oloa on vähiten ikävä. Katsottiin Afrikassa otettuja kuvia ja videoita ja räkätettiin hauskoille muistoille. Tehtiin tortilloja ja mussutettiin herkkuja sidukoiden kera. Tinderit piippasivat sinkkunaisilla aina vähän väliä. Onhan Tampereella aivan erilaiset apajat kuin tukkukylissä. Tytöt halusivat tehdä minulle kiharat iltaa varten. Olin ihan kauhuissani. En osaa katsoa itseäni peilistä prinsessahiuksilla, niinpä salaa suoristin hiukset takaisin omaan muotoonsa. Sori Sanna. :D

Afrikkalaisnaiset twerkkaamassa ghetto bootejaan.

Yöllä mentiin Aussie baariin vähän rellestämään. Frank liittyi loppuyöstä seuraamme. Minun on hyvin vaikea olla edes yhtä vuorokautta ilman Frankkia. Alkuillasta mielessä pyöri, että tänään voisi yrittää bongata jonkun kivan boitsun baarista, kun kerta Frankin ja minun suhteemme sellaisen sallii. Lopulta kuitenkin aloin vain ikävöimään Frankkia kuumia miehiä etsiessäni eikä irtosuhteen etsimisestä tullut yhtään mitään. Edes kaikkein kuumimmatkaan miehet eivät sykähdytä samalla tavoin kuin Frank. On se ihmismieli ihmeellinen. Kaikki kielletty houkuttelee. Kun jotain sallitaan, sitä ei enää hamuilekaan.

Aamuyöllä baarista pois lähtiessämme kävimme vielä naggikioskilla ostamassa vähän krapulamättöä. Nakkikioskin myyjä oli uusi ja hän oli aivan pihalla. Hän ei muistanut tuotteiden hintoja ja pyysi meitä katsomaan ulkopuolella olevista kylteistä sapuskoidemme hinnat ja kertomaan hänelle. Hän teki minulle hotdogin, vaikka pyysin hampurilaista. Hän pahoitteli sekaannusta ja antoi hotdogin meille kaupan päälle. Hän muistutti lievästi meidän Kenialaista tarjoilijaamme. Kenialainen tarjoilija oli myös uusi. Hän sekoitti kaikkien tilaamat juomat, vaikka kävi muutamaan otteeseen tilauksen jälkeen vielä varmistamassa tilauksemme. Kun kysyimme vessaa, tarjoilija meni paniikissa rynkyttämään ensimmäistä vastassa olevaa oven kahvaa yrittäessään etsiä meille vessaa. Takahuoneessa ollessaan kuului kova pauke, aivan kuin joku olisi vähän kompuroinut. Laskua tuodessa kädet tärisivät ja hänellä oli ruokaa hiuksissa. Voi raukkaa. Se niistä tarjoilijoista.

Kerrankin meitsi on ainut normaali kuvassa!

Aamulla sain tytöiltä kovasti kehuja Frankista. Frankin kohteliaisuudesta, mukavuudesta, sosiaalisista taidoista ja huumorintajusta. Kehut saivat minut vielä enemmän varmemmaksi, että tästä miehestä täytyy pitää kiinni! Kiitos tytöt ihanasta viikonlopusta. Ootte ihan parhaita! Meillä saletisti natsaa!