Oudoistakin oudoimmat Mr. and Ms. Weirdo

Frank: "Ei mussa ole outouksia, ne on vaan ominaisuuksia." 

Venla: "Mä voin myöntää olevani outo sunkin puolesta. Terveisin sarkasmi."

Aina kun nenää tai poskeani kutittaa rapsutan kutiavaa kohtaa Frankin naamaa vasten. Frankilla on samanlainen tapa, vaikka minulla ei toivottavasti partaa olekaan. Välillä on myös kiva laittaa naama Frankin naamaa vasten ja litistää Frankin naama littanaksi.

Frank pitää ihmeellisiä ääniä. Joskus se leikkii koiraa, joskus sikaa, joskus taas gorillaa. Sen naama vääntyy mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Välillä Frank luulee olevansa koira ja tulee nuuskuttelemaan niskaani vasten.

Aina kun ollaan sängyssä menossa nukkumaan alan heiluttaa muutaman minuutin ajan jotain ruumiinosaa. Yleensä se on lantion pyöritystä, pyllyn sheikkausta tai jalkojen heilutusta. Heilutus auttaa minua rentoutumaan ja pääsemään unien maailmaan.

Inhoan sitä, jos joku nuolaisee sellaisen kuolaisen märän läntin keskelle mun nenää tai otsaa. Koirien pusut ovat tietysti asia erikseen. Frank taas ei tykkää lainkaan, jos sen napaan kosketaan. Ollaan tehty diili, että jos mä sörkin Frankin napaa, saa Frank puolestaan nuolaista mun naamaa. Sama pätee myös toisinpäin, eli Frankin nuolaistessa minun naamaa tai tungettua kielensä nenääni, minä saan sörkkiä Frankin napaa. :D

Frank pelaa puhelimella tai lukee lehteä aina paskalla käydessä. Frankin pierujutuista en edes ala kirjoittaa. Jotain niin älyttömiä ilmeitä ja eleitä samaan tahtiin pyllystä tulevan ilman kanssa. Esimerkiksi Frank saattaa esittää moottoripyörää, joka lähtee käyntiin pierun voimasta. Huoh, pojat on poikii!

Pestään hampaat aina suihkussa ollessa.

Kutsun itseäni toisen polven absolutiksi. En juo koskaan "turhaan" alkoholia. En tykkää lainkaan mistään alkoholin mausta, mutta humalassa on kuitenkin kiva olla. Juon alkoholia ainoastaan humalatarkoituksessa. Virallisissa juhlatilaisuuksissa on noloa kieltäytyä ottamasta kuohuviinilasia, joten muodon vuoksi saatan ottaa lasin ja maistaa juomaa.

Tykätään välillä vaihdella murteita Frankin kanssa. Ehoottomast lempimurre on levvee savvoon murre. Pohojanmaan murrettakin on kiva matkihijja. Välillä on myös kiva puhuu hoono soomi. Vahan njiinku selane ihmine, joka olla muuttanu Suomii jostai kauka toinen maa.

Frankin alaselän ja pyllyn rajalla kasvaa karvamöntti. Frank kutsuu sitä ryijyksi tai seinävaatteeksi. En saa kuulemma vahata sitä pois, koska se on yksi Frankin lämpökerrastoista talvella.

Minulla on lapsesta asti ollut ihme nimiongelmia. Opin vasta 17-vuotiaana Amerikasta palattuani Suomeen kutsumaan pikkuveljiäni oikeilla nimillä. Molemmille veljilleni oli äärettömän paljon lempinimiä. Jussi oli mm. Pumpeli, Pamela, Pimppe, Pumpe, Paikkuu ja Paikkuu-perse. Mikko taas oli mm. Kikko, Kala, Kolakala, Kotelo, Kotka, Kinkku, Skinka ja Kikke. Frankkia olen alkanut kutsua myös lempinimillä, mutta nimet vaihtuvat paljon useammin kuin pikkuveljieni aivan syntymästä asti käyttämäni nimet. Frankkia kutsun mm. hanipuppeli, rinkeli, mandariini, Frankulapuikula, Puikula, Murmur, Rane, sämpylä jne...

Olen aikaisemmin nyppinyt jokaisen kainalokarvan yksitellen pinseteillä. Onneksi jossain vaiheessa tajusin ostaa epilaattorin. Olen kyllä livahtanut lääkäreiltä kivasti pakoon, kun mulle ei ole koskaan diagnosoitu mitään neuroottista häiriötä. Hahaha.

Frankilla on finnien puristusfetissi. Kerran se puristi yhden jäätävän finnin mun perseestä ja sen jälkeen se koko finnin alue muuttu mustaks enkä viikkoon pystyny normaalisti istumaan. Hetken jo luulin, että nyt joudutaan puoli persettä amputoimaan. Sen jälkeen Frankin kädet on pysynyt ainakin metrin etäisyydellä mun finneistä. Saatana.

Juttelen välillä pikkuveljilleni ja Frankille kuin pikkuvauvalle tai koiranpennulle. Pidän heitä kolmea maailman söpöimpinä asioina.

Meillä on Frankin kanssa veto, kumpi meistä panee ensin poliisia. Meistä kumpikaan ei erityisemmin pidä poliiseista. Monet poliisit ovat röyhkeitä, kulkevat nenä pystyssä ja kuvittelevat olevansa korkeammassa asemassa kuin muut ihmiset virkamerkkinsä takia. Olisi kiva edes yksi pieni hymy saada passia hakiessa -asiakaspalvelutyötä hekin tekevät. Varsinkin nuorilla vastavalmistuneilla poliiseilla nousee helposti pissa päähän ja kuvittelevat itsensä Jumaliksi. Tästä syystä oli kiva pistää pieni leikkimielinen veto pystyyn, jonka jälkeen voimme sanoa: "Fuck the police. Hahah I´ve already done that." Ehkä kaikista pimein veto ikinä. Ei ehkä ihan tosissaan olla tässä. Tai ei voi tietää. :D

Frank ei tule kahta tuntia pidempään toimeen ilman ruokaa. Sen mahassa on aina pieni tyhjä tila, johon mahtuu täyteläisimmänkin aterian jälkeen vielä lisää ruokaa. Yleensä Frankki osaa paikantaakin tyhjän, ruokaa kaipaavan kohdan vatsassaan. Hehee.

Rakastan sua rakkauspakkaus ihanuus oudoista oudoin Frankula puikula murmur. <3