Onko poikaystäväni aivopessyt minut?

Viime sunnuntaina päätin mennä äänestämään ensimmäistä kertaa elämässäni. En ole aikaisemmin äänestänyt, sillä olen kokenut kaikkien asioiden olevan hyvin. Minun ei ole tarvinnut valittaa mistään muusta kuin siitä, että Afrikassa lapset näkevät nälkää. Olen kokenut, että Suomessa asiat ovat olleet vähän liiankin hyvin. Nyt viimeisen vuoden aikana paskaa on kuitenkin alkanut tippua niskaan. Terveydenhuolto ei pelaa, vanhukset kärsivät, lähihoitajat paiskivat töitä monen ihmisen töiden edestä,  Suomi velkaantuu, koulutus kusee, opiskelijoita syrjitään, ilmastonmuutos etenee jne. 

Olen aikaisemmin kertonut, miten maailmankatsomuksemme Frankin kanssa eroavat suuresti toisistaan. Emme pysty puhumaan politiikasta ilman jäätävää sanasotaa. Politiikka ja maailmankatsomuksiemme erot ovat saaneet meidät lähes eron partaalle. Minä en tiedä politiikasta hölkäsen pöläystä eikä se edes minua kiinnosta ja Frank taas tykittää politiikkaa sellaista kyytiä, että koko politiikka-sana saa minut kiehumaan. Frankin ajatukset politiikasta ovat kuulostaneet utopistisilta ja ovat selvästi valtavirrasta poikkeavia. Yleensä jutut ovat olleet niin pimeitä ja kuulostaneet täydeltä shaishelta, että en ole edes vaivautunut kuuntelemaan. Pahoittelut tästä.

Nyt kuitenkin on tapahtunut jotain erikoista. Tein viime lauantaina Ylen vaalikoneen siinä toivossa, että löytäisin jonkun, jolle ääneni uhraisin. Olin lähes sata varma, että minulle tulisi vaalikoneesta kokoomus, koska "kaikki muutkin sitä äänestivät". Toisin kuitenkin kävi. Kolme ensimmäistä vaihtoehtoa olivat itsenäisyyspuolueesta ja seuraavana oli piraattipuolue sekä vihreät. Olin niin hämmentynyt. Frank kannattaa itsenäisyyspuoluetta ja monia itsenäisyyspuolueen ajatuksia. Ajatuksia, jotka poikkeavat selvästi valtavirran ajattelumaailmasta.

Ihan omana itsenäni vaalikoneeseen vastasin enkä ainakaan tietoisesti ole omaksunut Frankin poliittisia ajatuksia. Ihmettelempä vaan, miten meidän ajatukset politiikasta eivät sittenkään eroa paljoa toisistaan, vaikka olemme niin jo kohta kaksi vuotta luulleet. Se on kuitenkin vielä epäselvää olenko aina ajatellut samoin vai onko Frank saanut minut käännytettyä tähän valtavirrasta poikkeavaan ajattelutapaan. Lauantaina oli nimittäin ensimmäinen kerta aikoihin, kun oikeasti pysähdyin miettimään, mitä mieltä poliittisista asioista olen. Kukaan ei ollut korvani juuressa tuputtamassa omia poliittisia kannanottojaan tai tyrmäämässä minun ajatuksiani.

Politiikka itseasiassa onkin ihan mielenkiintoista, kun siihen kunnolla perehtyy ja paneutuu. Jatkossa toivoisinkin, että pyrkisimme Frankin kanssa parhaamme mukaan ymmärtämään toistemme poliittisia ajatuksia. Emme ole koskaan pystyneet kunnolla politiikasta keskustelemaan, kun siitä on automaattisesti tullut sanasotaa. Keskustelussa ei ole muutenkaan ollut mitään järkeä, kun tietopohjamme ovat olleet aivan epätasapainossa. Minä en ole osannut perustella omia mielipiteitäni kunnolla ja olen vain keskittynyt Frankin kannanottojen tyrmäämiseen. Nyt ainakin tiedämme olevamme jollain tapaa samalla aaltopituudella ajatuksiemme kanssa, kiitos vaalikoneen. Toivonmukaan me vielä joskus tulemme toistemme poliittiset näkemykset hyväksymään.

Hyvää loppuviikkoa kaikille! 

Päättyykö suhteemme tähän? Osa 1.

Hetken aikaa jo luulin, että avoin suhde on pelkillä ruusuilla tanssimista. Olin väärässä. Avoimessa suhteessa kohtaa monia samoja ongelmia, mitä tavallisessakin parisuhteessa tulee vastaan. Meillä on lähiaikoina ollut Frankin kanssa pientä kränää. Puolitoista vuotta olemme jaksaneet katsoa toisiamme ja nyt alkaa pikkuhiljaa toisen ärsyttävät puolet tulla esille. Meillä on siis meneillään puolentoista vuoden kriisi. Me ei edelleenkään varsinaisesti riidellä, mutta olemme kovia väittelemään. Me väännetään aina samoista asioista. Olemme aivan eri planeetoilta puhuttaessa rahasta, päihteistä tai politiikasta. 

Frankin poliittiset ajatukset eroavat valtaosan ihmisten ajatusmaailmasta. Frank uskoo kaikenmaailman salaliittoteorioihin ja on nykyistä USA:n ja EU:n ajamaa talouspolitiikkaa vastaan, joka ajaa vain eliitin intressejä. Tämä asia erottaa meidät kuin kiven kanasta. Aivan alussa tutustuessani Frankkiin ja tämän ystäviin ensimmäistä kertaa ajattelin hiljaa mielessäni, että nämä miehet tulevat jossain kohtaa tekemään itsemurhan. He stressaavat koko maapallon poliittisista asioista ja siitä, kun valtamedia huijaa ihmisiä eikä aina kerro totuutta. Eiköhän kuka tahansa stressaantuisi, jos koko maapallon taakan ottaisi itsellensä.

Minä sen sijaan en ole koskaan ollut kiinnostunut politiikasta tai historiasta. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä joku on joskus kauan aikaa sitten sanonut tai tehnyt. Elän vain tässä hetkessä ja nyt. Minua ei kiinnosta mitä eduskunnassa päätetään, kun kuitenkin joku joutuu aina kärsimään. Kaikki eivät voi olla samaan aikaan tyytyväisiä. Ainut mikä kiinnostaa ja samalla naurattaa on se, että jotkut random julkkikset, jotka eivät ymmärrä politiikasta hölkäsen pöläystä pääsevät eduskuntaan. Onhan se ihan kiva, että tavalliset tallaajat pääsevät eduskuntaan, mutta mielestäni tissit tai naamavärkki ei ole peruste laittaa ketään päättämään Suomen asioista. No tämä taas on minun mielipiteeni. Jokainen äänestäköön ketä haluaa.

Ymmärrän sen, että historia vaikuttaa huomattavasti nykypäiväämme. Historian ymmärryksen kautta on helppo uskoa tämän päivän salaliittoteorioihin, kun samanlaista on tapahtunut joskus kauan aikaa sitten. En väitäkään, että kaikki salaliittoteoriat olisivat puppupuhetta. Aivan varmasti osa niistä on totta. Historian kirjoistakin voi suoraan lukea, että monet salaliittoteoriat ovat osoittautuneet tosiksi kymmenien vuosien spekuloinnin jälkeen. Esimerkiksi wtc-iskun kaltaisia salaliittoteorioita on ollut monia, jotka ovat osoittautuneet vuosien päästä tosiksi. Wtc-iskun salaliittoteoria on samantyyppinen tapaus, kuin esimerkiksi vuonna 1939 salaliittoteoria Mainilan laukauksista. Neuvostoliitolla ja Suomella oli hyökkäämättömyyssopimus, kunnes Neuvostoliiton puolella sijaitsevaa Mainilan kylää tykitettiin Suomen puolelta. Neuvostoliitto sai täten hyvän syyn hyökätä Suomeen. Myöhemmin venäläiset ovat myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itse lavastama isku Mainilan kylään, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa. Tässä tietysti oli kyse paljon pienemmästä asiasta kuin wtc-iskussa, mutta periaate oli sama.

Wtc-iskun salaliittoteoriaan uskon. Todisteita oli aivan uskomattoman paljon. Olen kysynyt jenkkiläisten ystävieni mielipiteitä wtc-iskusta. He ovat ihmetelleet, miten en ole aikaisemmin kuullut totuutta iskujen takana. Kaikki ovat sanoneet, että asia on ollut selvä jo kauan aikaa sitten. Ihmettelen vain, että miksi heitä ei ahdista tällainen lainkaan? Oman maan presidentti tapattaa omia kansalaisiaan. En minä ainakaan uskaltaisi tällaisessa maassa asua. Ehkä tämän takia olenkin ottanut asenteekseni, että salaliittoteoriat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hulluksihan siinä tulisi, jos alkaisi oikeasti näitä tutkimaan. On myös hankalaa sanoa mikä on totta ja mikä ei, kun totuus paljastuu vasta kymmenien vuosien päästä. Siksi en myöskään halua lukea niistä. Minua alkaisi ärsyttää, jos en saisi tietää totuutta heti. Olen ihan kuin pikkulapsi. Haluan kaiken nyt ja heti. 

Ensimmäisestä tapaamisestamme asti Frank on yrittänyt käännyttää minua toisinajattelijaksi. Joskus minusta on tuntunut siltä, kuin olisin seurustellut Jehovan todistajan kanssa. Minusta on inhottavaa, kun joku yrittää käännyttää toista ja tuputtaa omia uskomuksiaan väkisin toiselle. Alussa Frankin jutut vain naurattivat minua. Miten kukaan voi uskoa, että USA:n presidentti tapatti satoja ihmisiä tahallaan? Nauroin Frankille ja ajattelin tällä olevan päässä vikaa. Frankin teoriat vain menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Minua ei voinut vähempää kiinnostaa kuka teki mitä; mikä on totta ja mikä ei. Minua ärsytti Frankin Facebookiin päivittäin lisäämät salaliittoteoriakuvat ja se, että usein kuvissa haukuttiin muihin teorioihin uskovia. Frank ja tämän ystävät olivat rasisteja. He pitivät ainoastaan omia ajattelutapojaan oikeina. Muut ajattelutavat olivat pahasta ja vääriä. Nykyään tämä "rasismi" on vähentynyt, vaikka edelleen minusta tuntuukin siltä, että minun poliittista uskomustani ei kunnioiteta. Frankin ystäväpiirissä olen välillä tullut mollatuksi sen takia, kun en usko salaliittoteorioihin enkä ole yksi näistä toisinajattelijoista. Minua kutsutaan mm. lampaaksi ja apinaksi "väärien uskomusteni" takia. 

Vaikeinta tästä tekee minun ystävien ja läheisten mielipiteet. Vanhempani ihmettelevät suu ammollaan Frankin poliittista ajatusmaailmaa. He pelkäävät, että Frank yrittää aivopestä minut tarinoillaan. Vanhempani eivät ole koskaan edes kuulleet salaliittoteorioista. Jollain lailla sitä haluaa tulla hyväksytyksi vanhempiensa edessä ja ehkä ei edes uskaltaisi alkaa väittelemään heidän kanssaan siitä puhutaanko meille sontaa uutisissa. Ystäväni ovat myös Frankin ihmeellistä poliittista ajatusmaailmaa vastaan. Monet ihmettelevät, miten jotkut voivat uskoa joihinkin tekaistuihin salaliittoteorioihin. Mieluusti uskoisin korkeakouluttautuneita vanhempiani kuin pelkän ammattikoulun käyneitä Frankin ystäviä. Monesti koulutuksen ajatellaan määrittelevän henkilön tietomäärä. Tosiasiassa koulutuksen taso ei välttämättä kerro mitään henkilön tietotasosta. Frank ja tämän ystävät tietävät ihan uskomattoman paljon yhteiskunnan asioista. Niin paljon, että edes lukion oppimäärän suoritukseni ei vie minua lähellekään heidän tietotasoansa asioista. Heillä on takana "pelkkä" ammattitutkinto, mutta tietävät yhtä paljon historiasta ja politiikasta kuin yliopistossa näitä aineita opiskelevat.

Minun mielestä jokainen saa uskoa mihin haluaa. Uskoohan jotkut Jumalaan tai kaikenmaailman avaruusolentoihin, vaikka mitään todisteita näistä ei ole. Jokaisella on uskonvapaus niin poliittisesti kuin avaruusoliollisestikin. Ei ketään voi lähteä tuomitsemaan uskonsa vuoksi. Itse en usko Jumalaan, vaikka joskus kovasti siihen haluaisinkin uskoa. Olen huomannut sen tuovan ihmisille toivoa. Afrikassa lapset näkevät nälkää, mutta jaksavat silti nauraa, koska uskovat Jumalan pitävän heistä huolen. Ehkä suurin osa ihmisistä ei halua uskoa salaliittoteorioihin, koska eivät halua kohdata järkyttävää totuutta. Ihminenhän pyrkii jatkuvasti onnellisuuteen ja näin helposti kieltää asian, mikä ei tunnu hyvältä. Afrikan nälkää näkevät lapset eivät halua kohdata totuutta siitä, että heitä ei pelasta kukaan, vaan he uskovat siihen, mihin heidät on opetettu uskomaan: Jumalaan. Meidät länsimaalaiset on opetettu uskomaan valtamediaan. Valtamedia on onnellisuutemme lähde. Afrikan lapsilla Jumala on onnellisuuden lähde. Usko ja toivo huomisesta pitävät ihmiset hengissä köyhissä maissa.

Jos suhteemme joskus päättyy, se luultavasti johtuu juuri tästä maailmankatsomuksemme eroavaisuudesta. Politiikka ja uskonto kuitenkin ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Asia tulee lähes joka päivä jollain tavalla esille ja siitä ne erimielisyydet taas alkavat. Minua ei edelleenkään voisi poliittiset keskustelut vähempää kiinnostaa ja olen tästä Frankille sanonut useampaankin otteeseen. Olen toki yrittänyt parhaani mukaan tsempata ja edes muutaman lauseen Frankin politiikasta oikeasti ottaa vastaan, mutta yleensä aivoni napsahtavat automaattisesti offline tilaan politiikan astuessa mukaan keskusteluun. Minä haluan elää elämääni Afrikkalaisittain eli Hakuna Matatattain. En halua stressata turhista. Tieto lisää tuskaa. Miksi siis lukea kaikista mahdollisista salaliittoteorioista, kun tietää niiden vain lisäävän tuskaa? Minä tavoittelen elämältäni onnellisuutta. Miksi alkaa lukea asioista, jotka vain sekoittavat pään ja astuvat onnellisuuden eteen?

Minä en halua salapoliisiksi eikä minulla ole minkäänlaista mielenkiintoa tai tarvetta selvittää kuka nyt on oikeasti minkäkin terroristi-iskun takana. Olkoon sitten vaikka kuinka selvät todisteet salaliittoteoriaan Obamaa tai Mikko-Petteriä vastaan, minua ei kiinnosta. Politiikka ei ole minun juttuni, vaikka se kaikkia koskeekin. Frank ja muut salaliittoteorioitsijat saavat leikkiä salapoliisileikkejä, mutta minua ei tarvitse ottaa näihin leikkeihin mukaan. Tiedoksi vain salapoliiseille, että itsekeskeisiä ja valehtelevia ihmisiä tällä maapallolla on, eikä sille valitettavasti mahda mitään. Ehkä sitten olen tyhmä tai "lammas", kun en usko salaliittoteorioihin. Olen kuitenkin pärjännyt hienosti elämässäni tähänkin asti, vaikka en ole salaliittoteorioihin perehtynytkään. Viimeisen kerran: Ei voisi vähempää kiinnostaa. Ystävällisin terveisin lammas nimeltä Venla.

Välillä tuntuu, että minun ja Frankin välille on rakentumassa muuri, jonka yli on mahdotonta päästä. Miten elää suhteessa, jossa omat ystävät eivät hyväksy ystävänsä kumppanin maailmankatsomusta? Voisi luulla, että maailmankatsomuksemme täydentävät toisiaan. Puolentoista vuoden aikana on kuitenkin tullut selväksi, että asia ei näin ole. Katsomme maailmaa aivan eri linssien läpi ja näin meidän on hyvin hankala ymmärtää toisiamme. Minusta jokainen voisi edes yrittää ymmärtää toisten maailmankatsomuksia. Minun ystäväni voisivat miettiä, voisiko jonkun uutisen takana todella olla vaihtoehtoinen totuus ja minkä takia? Eikö ole olemassa sanonta "historia toistaa itseään"? Historiassa kuitenkin on aikaisemmin ollut samantyylisiä salaliittoteorioita, jotka on myöhemmin todettu tosiksi. Frankin ystävät taas voisivat miettiä, että onko tosiaan ihan realistista, että jokaisen uutisen takana on salaliittoteoria? Eikö sattumaa muka ole olemassa? Onko se sattumaa, että mitä vähemmän istun luennoilla sen parempia arvosanoja tenteistä saan vai onko senkin takana salaliittoteoria? Kuka tahansa voi muodostaa salaliittoteorioita. Uskoisitteko te minunkin luomiin salaliittoteorioihin?

Onko muilla pariskunnilla yhtä ääripää-maailmankatsomukset? Mitä mieltä te olette salaliittoteorioista?