Poikaystävä tyttöystävän silmin

Monet bloggaaja-äidit kirjoittavat lasten kehittymisestä blogipostauksen siten, että se ikään kuin tulisi suoraan lapsen suusta. Itselläni ei ole lasta, mutta minulla on sitäkin hauskempi ja lapsenmielisempi avoinpoikaystäväni Frank. Huom pitkäpiuhaisimmat vertaisystäväni: Tämä seuraava pätkä on minun kirjoittama eikä Frankin!

Moi. Mä oon Frankki, 23v. Puhun levveetä Tampperreen murretta. Opiskelen urheiluhierojaks. Kaikki aina kehuu mua hyväks hierojaks ja nyt tässä tätä blogia hyödyntäen voinki mainostaa vähän mun hierojataitoja. Elikkäs oon aika hyvä hieromaa. Saan aina kehuja mun hierottavilta. Osaan olla kova tai hellä; asiakas päättää. Tervetuloa! Mulla onkin niin monta ammattia, että en itekään meinaa pysyä laskuissa mukana. Oon käyny raksamiespuolen ammattikoulussa, minkä jälkeen meninkin armeijaan ja hankin rekkakortin. Tällä hetkellä ajan rekkaa osa-aikatyönä hierontavastaanottojen ohella. Oon myös suorittanu taksikuskikurssin ja käyny yrittäjäkurssin. Oon syntyny maalla ja tehny nuorempana poikana maajussin hommia. Käyn sillon tällön edelleen auttamassa äiteetä maalla. Osaan puhuu lemmujen kieltä ja oon hyvä lypsää tissii. Harrastan cs:ssän pelaamista, downhill pyöräilyä, syömistä, seksiä ja uintia. Välillä käyn salilla.

Mun kaks elinehtoa on mättö ja seksi. En tuu kahta tuntia pidempään toimeen ilman ruokaa. Mun mahalaukussa on aina sellanen sentti kertaa sentti kokonen pieni aukko tossa vasemmassa alareunassa, johon mahtuu lisää ruokaa. Seksi on ihan parasta, varsinkin Venlan kaa. En jätä Venlaa koskaan kylmäks. Osaan käsitellä naista ja tiedän, kuinka hommat toimii. Oon nuorempana teininä ollu vähän tuhma poika ja esiintyny Turun seksimessuilla. Venla se jaksaa aina nauraa mun kommelluksille. Nykyään oon rauhottunu, vaikka avoimessa parisuhteessa eletäänkin. En olis muuten ikimaailmassa uskonu, että eläisin joskus avoimessa parisuhteessa. Mä oon kuitenki pohjimmiltaa yhen naisen mies, mutta toimii se näinkin. Venlasta puheen ollen. Venlan pylly on jotain niin parasta. Oon ennen ollu tissimiehiä ihan kirjaimellisesti. Pienin kuppikoko ennen Venlaa tais olla D. Venlan tavattuani oon muuttunu tissimiehestä pyllymieheks. Venlan pyllyä on kiva hyllyttää, kun se hyllyy niin kivasti. Oon ihan liemessä, kun Venla sheikkaa sen pyllyä jossain baarissa. Se on niin... Huhhuh.

Me ollaan Venlan kanssa ihan erilaisia. Onhan meissä myös paljon samankaltaisuuksiakin. En voi ymmärtää, miksi Venla uskoo sanomalehdissä oleviin uutisiin. Eihän niistä läheskään kaikki pidä paikkansa ja kirjoituksista suurimman osan takana on salaliittoteoria. Venla on tosi tarkka tyttö. Mä oon taas vähän liiankin huoleton. Mulla on jalat maassa, enkä stressaa päivääkään. Otan päivän kerrallaan nautiskellen. Tosin onhan mullaki huonot päivät. Erityisesti sillon, kun jotain poliittisesti merkittävää, eli paskaa tapahtuu. Ollaan Venlan kanssa molemmat tanssihulluja. Kuunnellaan molemmat räppiä ja psyke-musiikkia. On ihan parasta tanssia hiki hatussa psykebileissä aamuyöhön asti! 

Me ei Venlan kanssa tykätä riidellä. Tietysti riitely on tärkeä osa parisuhdetta, mutta meijän riitely on lähinnä sellasta keskustelua ja toisen mielipiteiden kyseenalaistamista. Venla on toki kova väittelemään eikä se meinaa antaa periks millään. Yleensä se on oikeessa, mutta ei aina. Politiikasta se ei ymmärrä yhtään mitään. Tietääköhän se edes Suomen presidenttiä? No kyllä se sen varmasti tietää, mutta ei paljoa enempää. Auta armias, kun Venlan kanssa saadaan aikaseksi kunnon väittely. Se muija ei lopeta sitä koskaan. Sitä ei saa luovuttamaan millään. Taitaa itseasiassa olla yks sen vahvuuksista tai no osaahan se olla huonokin asia.  

En ymmärrä, miks kuvia varten pitää hommata kauhee rekvisiitta. Joskus Venla vaan keksii, että heitetäänpä uimakamppeet niskaan ja uimalasit kärsän päälle ja räpsitään muutamia kuvia. Se on ihan kuvaushullu. Mitäköhän se keksii seuraavaks. Haluaa varmaan meijän pukeutuvan kaljatölkeiks ennen baariin menoa. Se on kyl nii pimee muija. Ehkä siks mä sitä rakastanki.

Oon herrasmies ja kohtelias. Osaan käyttäytyä asiallisessa porukassa asiallisesti. Mun henkisen iän vois helposti luulla korkeemmaks, mitä se oikeesti on. Venla väittää, että oon sosiaalisin ihminen, ketä se on Suomessa tavannu. Oon sanonu sille, että en mä aina uskalla olla niin sosiaalinen, mutta ei se usko. Se väittää olevansa ujo, vaikka ite en sen ujoutta oo huomannu. Me ei Venlan kaa pahemmin puhuta paskaa toisista ihmisistä. Kumpikaan ei oikein tykkää poliiseista ja joskus poliisiläppä lentää, mutta ei sen enempää. Venlaa myös joskus ärsyttää sairaanhoitajien ja lääkärien epäeettinen käytös potilaita kohtaan. Tästä se pahottaa mielensä ja saattaa sanoa muutaman valitun sanan. Siinä sitten onkin meijän paskanpuhumiset. Pidetään molemmat selän takana paskanpuhumista lapsellisena ja epäasiallisena käytöksenä. Asiat voi sanoa toiselle suoraan. Mä osaan myös olla romanttinen, vaikka Venla onki kertonu, ettei välitä romantiikasta. Joskus aamulla Venlan jo lähettyä kouluun oon jättäny Venlan pöydälle rakkausviestin tai kirjottanu sen tietokoneen työpöydälle jotain kivaa, jonka se huomaa tullessaa takasi kotii.

Venla valittaa, että mä sotken enkä koskaan siivoo. No mitäs sitten tapahtuu, kun saan naisen kiinni itseteossa? Yks päivä Venla heitti jotkut vihreet paperisilput tosta vaan mun huoneen lattialle. Ihan kun vanha tekijä. Se sano selitykseks sen, että täällä oli jo valmiiks sotkusta enkä mä olisi muutamaa ekstra paperisilppua huomannutkaan. Mitä ihmettä se oikein luulee. Mulla on omanlaiseni järjestys mun huoneessa. Tiedän tarkalleen missä kohdassa tietyt vaatteet tai roskat on mun vaateläjissä. Tiedän tasan tarkkaan jokaisen roskan olinpaikan mun huoneessa. Jotkut Venlan heittämät paperisilput pilaa mun huonejärjestyksen.

Oon ihan tietokonepelihullu. Voisin pelata cs:ssää jatkuvasti, jos ei olis muuta tekemistä. Meijän kämpässä on korkeimmillaan ollu viisi tietokoneruutua vierekkäin ja ollaan äijien kanssa pelattu toisiamme vastaan. Se on sitä äijäelämää! Naisia, pelejä ja kaljaa! Meillä on nyt ollu tä viiminen kuukausi oikein kunnon pelikuu. Ei olla muuta iltasin tehtykää ku pelattu olkkarissa yhdessä läjässä. Yhentoista aikoihin illalla meillä tulee kauhee nälkä ja ollaanki ilmottauduttu yhen kebulan vakkariasiakkaiks. Yks meistä ehtii ottaa muutaman minuutin pelitauon ja tekee ruokatilauksen netissä kotiinkuljetuksella tietenki. Samantien pelit jatkuu. Kaikki on niin keskittyneitä, että edes tanssahteleva alaston nainen olkkarissa ei sais meijän keskittymiskykyä salpaantumaa. Iltaisin Venla hoputtaa mua jo sen viereen nukkumaan. Sanon sille, että peli kestää enää muutaman minuutin. Lopulta mun muutama minuutti onki osottautunu muutamaks tunniks. Oho... Pelaaminen on koukuttavaa, vaikka Venla onkin vielä koukuttavampi.

Mä oon aikamoinen apina. Itseasiassa aika usein oon sika, mutta mun eläimelliset äänähdykset vaihtuu jatkuvasti. On kiva saada Venla nauramaan mun sika-äänellä. On silläkin aika halvat huvit, kun nauraa mun sika- ja apinaimitaatioille. Eikös se niin ole, että tyhmällä halvat huvit ja hullulla ilmaset. Venla ei yhtään tykkää, jos nuolasen sen nenää. Mä en taas tykkää, että mun napaa sörkitään. Ollaan tehty diili, että jos Venla koskee mun napaan, mä saan nuolasta sen nenää. Parasta on työntää kieli Venlan nenäreikään. Sitä se kammoksuu eniten ja huutaa ku pikkutyttö. Me ei ainakaan olla yhtään outoja. Voit muuten lukee meijän outouksista lisää tästä. Jutellaan Venlan kanssa välillä ihan pöhköjä. Ehkä meijän outoudet sopii hyvin yhteen. Eilen mietittiin sitä, jos nenä oliskin klitoris. Sittenhän nainen vois aina salaa runkkailla. Nainen vois esittää, että sillä on nuha ja siks täytyy niistää niin paljon. Päristelee nenäänsä nenäliinaan ja sitte voikin jo voihkia orgasmin pauloissa.

Tällaseen kolmijalkaseen 192 senttiseen äijän retaleeseen Venla on silmänsä iskeny. Rakastan sua Wembula. Oot kivoin, paras, kuumin, kaunein ja ihanin herkkupylly!