Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

WEMBULA

torstai 15. tammikuuta 2015

Minä ja liikunta

Urheilu ja liikunta ovat olleet minulle elämän perusasioita pienestä pitäen. En kuitenkaan ole mikään urheiluhullu tai himourheilija. Pyrin urheilemaan neljä kertaa viikossa, mikä on mielestäni juuri riittävästi. Käyn tanssitunneilla kahdesti viikossa, lenkillä tai uimassa kerran viikossa ja teen perus lihaskuntoa kerran viikossa. Minulle liikunnan tavoitteena on pitää lisäkilot poissa, mieli virkeänä ja pitää hyvää kuntoa yllä. Suosin aerobisia liikuntamuotoja, mutta pyrin jatkuvasti nostamaan anaerobista kynnystäni. Pidän kestävyysliikunnasta enkä tavoittele fitness vartaloa tai suuria lihaksia. Minulle tulee liikunnasta hyvä fiilis ja se on minusta tärkeintä. Vaikka nykyään on kunnon fitnessbuumi en ole lähtenyt buumiin mukaan. En halua omistaa elämääni pelkälle urheilulle. Urheilulle, joka jossain kohtaa voi muuttua sairaalloiseksi taakaksi. Huippu-urheilijoilla on lähes aina tarkat dieetit. Minä en ikimaailmassa pystyisi luopumaan herkuista, etenkään suklaasta. Saan suklaasta lähes yhtä paljon nautintoa kuin liikunnastakin. Suklaa ja liikunta ovat ne asiat, jotka pitävät mieleni virkeänä ja stressitasot matalina!


Olen nuorena uinut Turussa ja Lontoossa kilpauintia useampia vuosia. Silloin olin todella hyvässä kunnossa. Treenejä oli minusta liikaa, joka vei kaiken mahdollisuuden viettää vapaa aikaa. Taisin lopulta lopettaa kilpauinnin juuri sen takia, että aikaa ei enää riittänyt mihinkään muuhun. En myöskään halunnut olla enää urheiluhullu. Se ei tuottanut minulle enää yhtä paljon mielihyvää kuin aikaisemmin, päinvastoin. Olin aina rätti treenien jälkeen enkä tiennyt, miksi treenasin niin paljon. Vihoviimeisen tipan uinnista sain, kun aloin katsoa kuvia huippunaisuimareiden vartaloista. Vartalot olivat miesmäisiä. Hartiat olivat järkyttävän leveät, mikä kauhistutti minua. Minusta se ei ole kovin kauniin näköistä. Pidän enemmän naisellisista ja siroista vartaloista. En kuitenkaan vartaloista, joissa on pelkkää luuta ja nahkaa. Naisen vartalo, jossa on sopivasti lihasta ja sopivasti rasvaa on bueno.


Oman lajini eli tanssin löysin jo pienenä tyttönä, mutta innostuin siitä vasta kunnolla vaihto-oppilasvuoteni aikana. Aloitin tanssin aikoinaan Turussa Taina Kovalaisen tanssistudiossa alakouluikäisenä. Muutaman vuoden päästä muutimme perheen kanssa Englantiin, jossa harrastin tanssia hip-hop-ryhmässä. Tanssi on ollut minulle vain tavallinen harrastus aina siihen asti, kunnes muutin Amerikkaan. Amerikassa pääsin kilpailevaan ja esiintyvään tanssiryhmään. Esiinnyimme ja kilpailimme noin kaksi kertaa kuukaudessa. Rakastuin esiintymiseen, yleisön viihdyttämiseen ja siihen adrenaliinivirtaan. Palattuani takaisin Suomeen innostuin lattareista ja pääsin mukaan esiintyvään ryhmään. Olin ryhmässä mukana muutaman vuoden, kunnes muutin Tampereelle. Tampereella hain taas esiintyvään reggaeton-ryhmään ja pääsin mukaan. Tällä hetkellä tanssin lähes yksinomaan reaggetonia, dancehallia ja salsaa. Silloin tällöin käyn myös tankotanssitunneilla. 


Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus etsiä sitä itselle mieleisintä ja sopivinta urheilulajia. Minusta on tärkeää, että liikuntaa ei harrasteta pakotettuna. Pakotettuna se ei tunnu mielekkäältä. Nuorempana olen kokeillut useita eri urheilulajeja, mutta mikään laji ei ole koskaan mennyt tanssiharrastuksen ohi. Taitoluistelua harrastin pikkutyttönä vajaan vuoden. Olen käynyt erilaisissa jumpissa, kuntosalilla, pilateksessa ja kehohuoltotunneilla. Potkunyrkkeilyä olen harrastanut vuoden ja nyt muutaman kuukauden ajan olen haaveillut nyrkkeilyn uudestaan aloittamisesta. Tuntuu vain, että aika ei millään riitä kaikkeen. Tanssista en kuitenkaan aio koskaan luopua. Miksi sitten tanssi on jo pitkään ollut minulle se number one? Tanssi antaa minulle itsevarmuutta, kohottaa kuntoa lähes huomaamatta, parantaa kestävyyttä ja lihasvoimaa, kehittää tasapainoa ja koordinaatiota, edistää hyvää ryhtiä, kehonhallintaa ja venyvyyttä, parantaa muistia, edistää luovuutta sekä musiikin ohella rentouttaa ja lievittää stressiä.


"Dance is your pulse, your heartbeat, your breathing. It's the rhythm of your life. It's the expression in time and movement, in happiness, joy, sadness and envy." Millaisia liikuntaharrastuksia teillä on?

Tunnisteet: , , ,

4 kommenttia:

25. tammikuuta 2015 klo 16.22 , Anonymous Nora kirjoitti...

Ei vitsi, mä kirjoitin joku pari pv sitten siitä, kuinka siistiä tanssi on jenkeissä. :D Mä en kylläkään esiinny (tulin vaan lukukaudeksi ja olisi pitänyt syksyllä hakea mukaan, damn), mutta opiskelen sivuaineena modernia tanssia ja oon ihan onneni kukkuloilla. Täällä on vaan jotenkin tosi motivoiva ilmapiiri. :)

 
26. tammikuuta 2015 klo 6.38 , Blogger Venla Mäki-Ikola kirjoitti...

Vitsi oon kateellinen!:D Mäkin haluun jenkkeihin. Niin kova ikävä takasin sinne. Tanssiryhmä oli kyllä mun vaihto-oppilasvuoden kohokohta. Siellä on aivan eri meininki kun suomessa. Ihan paras paikka!

 
26. tammikuuta 2015 klo 7.58 , Anonymous Nora kirjoitti...

Sun pitää tehdä joku viikon lomamatka esim. NYCiin ja käydä vaan tanssitunneilla? :D Mun anoppi ei pysty käsittämään, että menit sitten viikoksiin New Yorkiin ja käytit 50% hereillä oloajasta tankotanssikoulussa? Mutta kun oli niin siistiä. :)

… Tai ehkä täältä löytyy pelastettavia lapsia jostain paikasta, missä voi tanssia? ;)

 
28. tammikuuta 2015 klo 10.50 , Blogger Venla Mäki-Ikola kirjoitti...

Eniten kaipaan sitä tanssiryhmää. Ryhmässä oli niin hyvä ryhmähenki ja oli siistiä esiintyä tuhansien ihmisten edessä. Voishan sitä joskus jotain yliopistovaihtoa harkita. Sitten vois hakee mukaan tanssiryhmään. NYCissä on varmaan tosi paljon noita tanssimahdollisuuksia. Ite asuin aikoinaan georgiassa eikä siellä ollu todellakaa monia tanssistudioita. Minkäs kautta sä päädyit opiskelee jenkkeihin vai onko just joku yliopistovaihto?:)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu