Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

WEMBULA

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Neljä viikkoa ihan oikeaa sinkkuelämää

Neljä viikkoa harjoittelua tuli ja meni. Tuntuu, että en kauheasti ole mitään vapaa ajalla tehnyt muuta kuin nukkunut. Sen verran raskasta tuo opiskelijana oleminen leikkaussalissa on. Leikkaussali toimintaympäristönä on yllättävän haastava paikka niin lääkäri- kuin sairaanhoitajaopiskelijallekin. Jatkuvasti pitää olla hereillä eikä ajatukset saa karata muualle. Työ on nopeatempoista ja koko ajan pitäisi tietää missä mennään. Välillä hereillä pysyminen on tuottanut vaikeuksia, varsinkin jos on edellisenä iltana ollut iltavuorossa ja tullut heti seuraavana päivänä aamuvuoroon. Ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä hidas olo kuin leikkaussalissa.

Ensimmäisen viikon kohokohta oli ehdottomasti TPS-Tappara matsi! En muista milloin viimeksi olisin Tepsin pelissä ollut. En niinkään välitä penkkiurheilusta, mutta jääkiekon seuraaminen livenä on aika kivaa varsinkin kun Tepsin vastassa oli Tampereelta tullut Tappara! Vaikka Tampereella nykyään asunkin, tulen silti aina olemaan Tepsin puolella!

Nyt olen takaisin Tampereella kahden viikon ansaitulla lomalla, jonka jälkeen harjoittelu Turussa taas jatkuu. Tosin ei näitä kahta väliviikkoa kyllä lomaksi voi laskea, sillä joka päivä on joko töitä tai koulua. Toisaalta ihanaa vaihtelua päästä taas hoitamaan lapsia! Välillä sitä miettii, että miksi ihmeessä edes opiskelen sairaanhoitajaksi, kun haluan mielummin hoitaa lapsia. Ehkä tämä on väliaikaista ja kestää vain siihen asti kunnes saan oman lapsen hahah.





Neljä viikkoa ilman Frankkia meni yllättävän hyvin. Tuntuihan ne ensimmäiset illat vähän tyhjiltä, kun joutui mennä yksin nukkumaan. Olimme kuitenkin nukkuneet lähes joka yön yhdessä siihen asti. Onneksi yksin nukkumiseen tottui nopeasti eikä sitä ikävää edes kerennyt ajattelemaan, kun oli niin väsynyt harjoittelupäivien jälkeen. Sitä paitsi emme edes olleet koko neljää viikkoa ilman toisiamme, sillä minä kävin Tampereella treeneissä ja esiintymässä. Nämä käynnit olivat alle vuorokauden pituisia, mutta kyllä siinä ajassa ehti pusutella ja halailla useamman päivän edestä. Jo muutamassa tehokkaassa tunnissa saa tankattua viikon hellyyttely-varastot täyteen!


Kyllähän sitä toisella paikkakunnalla katsoo baarissa miehiä ihan eri silmällä kuin sillä paikkakunnalla missä oma ydinkumppani asuu. Tampereella sitä välillä epäröi, että mitäs sitten, jos vahingossa nusasee jotain Frankin tuttua. Eikä minulla yleensä Tampereella edes ole minkäänlaista tarvetta toiselle miehelle. Onhan Frank kuitenkin paras kaikista tähän astisista! Parempaa etsiessä saa etsiä pitkään. Turun miestarjonta oli kyllä erittäin heikko verrattuna Tampereen apajiin. Kyllähän siellä sellaisia kiltin näköisiä miehiä löytyy, mutta valitettavasti kiltit naapurinpojat eivät aivan täysin lukeudu miesmakuuni. Onneksi edelleen on olemassa niitä vanhoja luottomiehiä hihii.

Tällä hetkellä tuntuu hyvältä olla takaisin Tampereella Frankin luona. Huomaa, että ikävä on ollut suuri. Toista voisi vain katsella kokoajan ja ihmetellä sitä tunneta, jonka toinen toisessa herättää. Jokainen kumppanin kehon osa tuntuu taas uudelta, mutta silti niin tutulta. Kaikki tuntuu jännittävältä ja uudella tavalla kiehtovalta. Toisen pienikin hipaisu tuntuu säkenöivänä koko kehossa. Toisen kosketus luo lämpöä, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Onnellisuuden tunne syrjäyttää kaikki muut sen hetkiset ajatukset ja keskittyy vain siihen mitä juuri sillä hetkellä tuntee. Pystyy elämään hetkessä ja tuntee itsensä tärkeäksi ja välitetyksi. Toisen lähellä on niin hyvä olla. Rakastan sinua Frank.





Mukavaa huhtikuun alkua kaikille! Ehkä se kesäkin sieltä pikkuhiljaa saapuu!

Tunnisteet: , , , , ,

2 kommenttia:

4. huhtikuuta 2015 klo 1.59 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ootko ikinä ollut naisen kanssa?

 
5. huhtikuuta 2015 klo 23.47 , Blogger Venla Maria kirjoitti...

Olen ollut.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu