Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

WEMBULA

perjantai 22. toukokuuta 2015

Seurustelukierteestä itsenäistymiseen

Olen asettanut Australian matkani tavoitteeksi itsenäistymisen. Tiedän, että se kuulostaa hölmöltä, sillä asun työnantajani perheen asunnossa. Tässä kohtaa itsenäistymisellä tarkoitankin sitä, että osaisin olla yksin ilman pakonomaista tarvetta miehelle. Viimeiset neljä vuotta olen seurustellut lähes putkeen kolmen eri miehen kanssa. Suhteiden välillä on ollut vain muutamia hassuja viikkoja. Edellisen välissä taisi jopa olla melkein kaksi kuukautta, mutta tänä aikana olin yhden toisen miehen kanssa tiiviisti yhdessä. Emme kuitenkaan seurustelleet. Laastarisuhteiksi en suhteitani kutsuisi. Minulla vain on tapana ihastua ja rakastua todella herkästi, vaikka miesmakuni onkin aika suppea. Ihastun vain tietyn tyyppisiin miehiin, mutta sellaisen sattuessa kohdalle se on menoa se.

Minulla on käynyt hyvä tuuri sen suhteen, että olen usein löytänyt minun tyyppisen miehen niinkin nopeasti. Australiassa vielä näyttäisi olevan hyvinkin paljon minun tyyppisiäni miehiä, joten saa nähdä miten käy. Pyrin kuitenkin pysymään sinkkuna mahdollisimman pitkään. Mikä kiire minulla on jatkuvasti olla jonkinlaisessa parisuhteessa? Toki treffeillä voin käydä ja pitää hauskaa, mutta parisuhde (minun kohdallani avoin suhde) saa kyllä odottaa. Ainakin harkitsen tuhanteen kertaan ennen kuin mihinkään vakavampaan suhteeseen ryhdyn. Pitää pystyä elämään yksin. Minulta puuttuu sellainen taito, mutta toivottavasti tämän reissun jälkeen sellainen lähtee Suomeen minun mukaani. Siis taito; ei mies.


Tunnisteet: , , ,

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Neljä viikkoa ihan oikeaa sinkkuelämää

Neljä viikkoa harjoittelua tuli ja meni. Tuntuu, että en kauheasti ole mitään vapaa ajalla tehnyt muuta kuin nukkunut. Sen verran raskasta tuo opiskelijana oleminen leikkaussalissa on. Leikkaussali toimintaympäristönä on yllättävän haastava paikka niin lääkäri- kuin sairaanhoitajaopiskelijallekin. Jatkuvasti pitää olla hereillä eikä ajatukset saa karata muualle. Työ on nopeatempoista ja koko ajan pitäisi tietää missä mennään. Välillä hereillä pysyminen on tuottanut vaikeuksia, varsinkin jos on edellisenä iltana ollut iltavuorossa ja tullut heti seuraavana päivänä aamuvuoroon. Ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä hidas olo kuin leikkaussalissa.

Ensimmäisen viikon kohokohta oli ehdottomasti TPS-Tappara matsi! En muista milloin viimeksi olisin Tepsin pelissä ollut. En niinkään välitä penkkiurheilusta, mutta jääkiekon seuraaminen livenä on aika kivaa varsinkin kun Tepsin vastassa oli Tampereelta tullut Tappara! Vaikka Tampereella nykyään asunkin, tulen silti aina olemaan Tepsin puolella!

Nyt olen takaisin Tampereella kahden viikon ansaitulla lomalla, jonka jälkeen harjoittelu Turussa taas jatkuu. Tosin ei näitä kahta väliviikkoa kyllä lomaksi voi laskea, sillä joka päivä on joko töitä tai koulua. Toisaalta ihanaa vaihtelua päästä taas hoitamaan lapsia! Välillä sitä miettii, että miksi ihmeessä edes opiskelen sairaanhoitajaksi, kun haluan mielummin hoitaa lapsia. Ehkä tämä on väliaikaista ja kestää vain siihen asti kunnes saan oman lapsen hahah.





Neljä viikkoa ilman Frankkia meni yllättävän hyvin. Tuntuihan ne ensimmäiset illat vähän tyhjiltä, kun joutui mennä yksin nukkumaan. Olimme kuitenkin nukkuneet lähes joka yön yhdessä siihen asti. Onneksi yksin nukkumiseen tottui nopeasti eikä sitä ikävää edes kerennyt ajattelemaan, kun oli niin väsynyt harjoittelupäivien jälkeen. Sitä paitsi emme edes olleet koko neljää viikkoa ilman toisiamme, sillä minä kävin Tampereella treeneissä ja esiintymässä. Nämä käynnit olivat alle vuorokauden pituisia, mutta kyllä siinä ajassa ehti pusutella ja halailla useamman päivän edestä. Jo muutamassa tehokkaassa tunnissa saa tankattua viikon hellyyttely-varastot täyteen!


Kyllähän sitä toisella paikkakunnalla katsoo baarissa miehiä ihan eri silmällä kuin sillä paikkakunnalla missä oma ydinkumppani asuu. Tampereella sitä välillä epäröi, että mitäs sitten, jos vahingossa nusasee jotain Frankin tuttua. Eikä minulla yleensä Tampereella edes ole minkäänlaista tarvetta toiselle miehelle. Onhan Frank kuitenkin paras kaikista tähän astisista! Parempaa etsiessä saa etsiä pitkään. Turun miestarjonta oli kyllä erittäin heikko verrattuna Tampereen apajiin. Kyllähän siellä sellaisia kiltin näköisiä miehiä löytyy, mutta valitettavasti kiltit naapurinpojat eivät aivan täysin lukeudu miesmakuuni. Onneksi edelleen on olemassa niitä vanhoja luottomiehiä hihii.

Tällä hetkellä tuntuu hyvältä olla takaisin Tampereella Frankin luona. Huomaa, että ikävä on ollut suuri. Toista voisi vain katsella kokoajan ja ihmetellä sitä tunneta, jonka toinen toisessa herättää. Jokainen kumppanin kehon osa tuntuu taas uudelta, mutta silti niin tutulta. Kaikki tuntuu jännittävältä ja uudella tavalla kiehtovalta. Toisen pienikin hipaisu tuntuu säkenöivänä koko kehossa. Toisen kosketus luo lämpöä, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Onnellisuuden tunne syrjäyttää kaikki muut sen hetkiset ajatukset ja keskittyy vain siihen mitä juuri sillä hetkellä tuntee. Pystyy elämään hetkessä ja tuntee itsensä tärkeäksi ja välitetyksi. Toisen lähellä on niin hyvä olla. Rakastan sinua Frank.





Mukavaa huhtikuun alkua kaikille! Ehkä se kesäkin sieltä pikkuhiljaa saapuu!

Tunnisteet: , , , , ,

perjantai 14. marraskuuta 2014

Yhden illan jutut

Nyky nuoriso harrastaa entistä enemmän yhden illan suhteita kuin muutama vuosikymmen takaperin. Mikä niissä yhdenillanjutuissa sitten kiehtoo? Itse olen elänyt villiä elämää muutama vuosi takaperin. Koin saavani yhden illan suhteista hyväksyntää ja uusia jännittäviä tilanteita. Tulin itsevarmemmaksi tuntiessani olevani haluttu. Oli myös jännää flirttailla miesten kanssa ja iskeä joka kerta uusia miehiä. Itse seksi oli useimmiten mitäänsanomatonta. Kumpikaan ei tiennyt mistä toinen piti. Parasta oli se, jos yhden illan jutusta tulikin seksikumppani. Juttelimme seuraavaa kertaa varten mieltymyksistämme ja näin seksikin luisti heti paremmin kun tiesi, miten toista pitää koskettaa.

Itselläni yhden illan suhteet ovat takanapäin ja ne ovat jääneet nuoruusvuosiin (ehkä). Lukuni on aika komea. Muutamia olen katunut, mutta mennyttä ei voi muuttaa. Ainakin elin nuoruuteni täysillä. Uskon minussa olleen myös jonkin verran seksiriippuvuuden piirteitä. En voi suositella yhden illan suhteita, mutta en myöskään kieltäisi niitä keneltäkään. Niistä oppii paljon ja saa vielä enemmän irti. Koen, että jokaisella pitäisi elämänsä aikana olla vähintään kaksi seksikumppania. Jos yrittää elää yhden ja saman kumppanin kanssa koko loppu elämän, tulee jomman kumman kohdalla pettäminen luultavasti vastaan. Kielletty hedelmä houkuttelee, varsinkin jos ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, miltä toinen nainen/mies voisi tuntua. On hyvä olla omakohtainen kokemus seksistä toisenkin kanssa. Sen jälkeen voi oikeasti todeta, että on se oma kullannuppu vaan paras. On toki sellaisiakin pariskuntia, joilla ei kummallakaan ole ollut ketään toista seksikumppania koko elämänsä aikana. Sekin on täysin ok, kunhan asiasta ei vain koidu ongelmia parisuhteelle.

Niin kuin parisuhteessa, tulisi yhden illan suhteissakin olla pelisäännöt molemmille selvät. Yleensä olen olettanut, että tämä on nimensä mukaisesti vain yhden illan juttu, eikä jatku sen pidemmälle. Aika usein mies on kuitenkin pyytänyt vaihtamaan numerot ja olen siihen suostunut. Joidenkin kanssa olen nähnyt uudestaan, mutta monet ovat vain jääneet unholaan. Muutamien kanssa on myös alkanut lyhyt friends with benefits-suhde, yhden kanssa olen alkanut seurustelemaan ja neljään olen rakastunut. Yhden illan juttuihin voi liittyä ikäviäkin piirteitä. Joillekin voi tulla yhden illan jutuista hyväksikäytetty olo. Tällaisten ihmisten ei silloin kannata hypätä sänkyyn kenen tahansa miehen kanssa. Yhden illan suhteiden jälkeen ei myöskään kannata jäädä turhaan odottamaan toisen soittoa. Voi olla, että toinen ei etsi suhdetta ja halusi pitää yhden illan jutun sanansa mukaisena.

Yleensä yhden illan suhteet tapahtuvat humalassa. Humalatilassa estot poistuvat ja uskaltaa flirttailla miehien kanssa vapaammin. Humalassa ällöttävinkin mies voi näyttää kunnon namupalalta. Illalla luulet meneväsi Johnny Deppin kainaloon, mutta aamulla heräätkin kaikista kamalimman miehen vierestä. Jo pelkkä ajatuskin saa sinut voimaan pahoin. Vaikka olisi miten humalassa, ei kannata ottaa sitä kaikkein ällöttävintä miestä, joka ei meinaa edes pystyssä pysyä. Humala ei estä käyttämästä aivoja. Etsi ja valikoi. Sinulla on valinnanvaraa valita. Jos yksi mies ei tunnu kiinnostuvan sinusta, muista aina sanonta: "there are plenty more fish (men) in the sea (party)".

Yhden illan suhteissa, kun tarkoituksena on saada vain seksiä, pidän tärkeimpänä miehen ulkonäköä ja rohkeutta edetä fyysisesti, kun nainen näyttää vihreää valoa. On myös tärkeää, että miehen luokse on helppo mennä eikä hän asu jossain monen kilometrin päässä, mistä on vaikea löytää takaisin omaan kotiin aamulla. Pidän myös tärkeänä miehen itsevarmuutta ja voittaja fiilistä. Jos seurustelupartneria mietin, en haluaisi ketään yli-itsevarmaa, mutta seksisuhteessa se on minusta tärkeää. Itsevarmat ovat aina parempia sängyssä ja tietävät mitä tekevät. Itsevarmuus on jo itsessään seksikästä. Yhden illan jutut voivat osoittautua onnettomaksi räpellykseksi tai intohimoisen kuumaksi seksiksi. Partneri kannattaa siis valita huolella ja pyrkiä tutustumaan tähän jo etukäteen baarissa.

Yhden illan jutuissa on myös vaaransa. Kondomin käyttö on ehdotonta! Humalassa kumin jättää helposti laittamatta. Joskus on liian kiimoissaan miettiäkseen jotain ehkäisyä. Toisinaan jätkät vain osaavat olla kunnon puupäitä. "Ei tartte käyttää kumia. Mulla ei oo mitään tautia." "Okei sulla ei oo tautia. Mistä sä tiedät onko mulla tautia? Ja mistä mä tiedän sanotko jokaiselle panemallesi muijalle samalla tavalla?" Eihän se kumi kiva kapine ole. Poistaa osittain nautinnon, mutta kuvitelkaas millaista olisi elää koko loppuelämänsä jonkun ärsyttävän sukupuolitaudin kanssa, siksi ettei kerran jaksanut laittaa kumia. Yleensä yhden illan jutut eivät edes ole mitenkään ihmeellisiä seksin puolesta, joten miksi ottaa riski ja saada sukupuolitauti yhden ookoo seksikerran jälkeen?

Kännissä saa aina! Eiku...?

Seksintäytteistä loppuviikkoa kaikille!

Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Ollako vai eikö olla? -Sinkkuna vai parisuhteessa.

Sinkkuelämässä ja seurusteluelämässä on molemmissa hyviä ja huonoja puolia. Itse olen elänyt suurimman osan elämästäni sinkkuna. Olen seurustellut kahden miehen kanssa ja tällä hetkellä olen avoimessa parisuhteessa. Jos sinkkuelämä ja parisuhde-elämä alkaa tökkimään, avoin parisuhde voi olla vastaus näihin ongelmiin.

Kun olin sinkku, kaipasin läheisyyttä ja sitä, kun voi käpertyä toisen kainaloon ja sanoa "minä rakastan sinua". Olin niin läheisyydenkipeä. Kaipasin syleilyä, halaamista ja pussaamista. Illalla ennen nukkumaanmenoa masensi ja tuntui siltä, että en koskaan löydä "sitä oikeaa". Yritin väsätä tyynyistä taakseni isoa lusikkaa, mutta se ei tuntunut lainkaan samanlaiselta kuin aito rakas poikaystävä-lusikka. Oli jotenkin haikea ja tyhjä olo. Tarvitsin sen lämpöpatterin taakseni ja käden, jota saisin rutistaa. Tietysti olin myös puutteessa ja kaipasin kunnon seksiä miehen kanssa, jota rakastaa. Yhden illan jutut ja panokaverisuhteet veivät pahimmat puutteet mennessään, mutta en silti kokenut saavani seksistä tarpeeksi. Parisuhteessa kumppanukset osaavat lukea toistensa ajatuksia ja molemmat tietävät sängyssäkin mitä toinen juuri sillä hetkellä haluaa. Sinkkuna voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka olisikin laaja ystäväpiiri. Monilla kavereilla on kuitenkin tyttö- tai poikaystävät ja he hengaavat usein keskenään. Kolmantena pyöränä oleminen on jotain niin kamalaa. Parisuhteen syvyys ja arkisuus tarjoavat parhaat puitteet keskustelulle ja maailman ihmettelylle. Sinkkuna kaipaa sitä, kun voi tekstata tai soittaa maailman tylsimmistäkin asioista poikaystävälleen. Poikaystävälle voi puhua kaikesta vertavuotavasta peräpukamasta avaruuden ääri-ilmiöiden pohtimiseen saakka ja hän kuuntelee. Häntä kiinnostaa sellaisetkin asiat, joita ystäviä ei ehkä kiinnostaisi. Hän jaksaa kuunnella (POIKKEUS: Jos on pelaamassa CS:sää tai änäriä), koska rakastaa sinua ja rakastaa kuulla ääntäsi.

Sinkkuelämässä on toisaalta taas hyviäkin puolia. Sinkkuna on enemmän aikaa viettää ystävien kanssa ja tehdä tyttöjen juttuja. Keskustelut ja juoruaminen miehistä ystävien kanssa on parasta aikaa. Sinkkuna ei tarvitse aamuisin lintsata koulusta sen takia, että vieressä on joku överi ihana rakkauspakkaus, jota ei millään halua jättää yksin sänkyyn. Sinkkuna ei tarvitse sitoutua mihinkään päätöksiin tai tulevaisuuden suunnitelmiin. Päätökset saa tehdä yksin, ei tarvitse tehdä kompromisseja ja kaikki maailman ovet ovat avoinna. Sinkkuna ei tarvitse stressata parisuhteen kuumottavista kysymyksistä: "Onko suhteella tulevaisuutta?", "Rakastaako hän minua ikuisesti?". Baari-iltoina saa vapaasti flirttailla niin monen miehen kanssa kuin sielu sietää eikä tarvitse stressata sitä, että kiinnostusta herättävän miehen kanssa ei voi edetä ajatusta pidemmälle. Pilkun tullessa mukaan saa napata herkullisimman miehen ja harrastaa koko aamuyön kiihkeää ja intohimoista känniseksiä. Joka ilta saa mennä kenen tahansa luo yöksi pussailemaan ja harrastamaan aikuistenjuttuja. Se vasta jännää on! Tylsän hetken tullen koulussa tai bussissa saa napata puhelimen käteen ja alkaa siirtämään miehiä raksiin ja sydämiin Tinderissä. Harva suhde varsinkaan nuorena kestää. Sinkkuna siis välttyy kamalilta sydänsuruilta. Moni parisuhde päätyy jatkuessaan yhteen muuttamiseen. Sinkkuna saa omaa aikaa ja tilaa juuri silloin kun sitä tarvitsee ja juuri niin paljon kuin sitä haluaa. Sinkkuna ei myöskään päästä itseään repsahtamaan. Pitäähän itsensä pitää hyvännäköisenä toisille sinkkukokelaille! Silloin tällöin sinkkuelämä vituttaa, mutta siihen ei ainakaan koskaan kyllästy. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus metsästää lisää sinkkuja!

Parisuhteen ensimmäinen vuosi on täydellistä aikaa. Tunne siitä, että minne tahansa meneekin minua odottaa aina joku takaisin. Tuntee, että minusta välitetään ja minä olen tärkeä. Toista oppii ymmärtämään ja tuntemaan paremmin. Rakkaus syvenee. Seksi on intohimoista ja nautinnollista. Joka yö saa nukahtaa oman kullan kainaloon ja herätä ihanan tuhisijan vierestä. Muutaman vuoden päästä toisen naama alkaa pikkuhiljaa vituttaa. Toisen huonot puolet tulevat esiin. Seksistä tulee rutiininomaista eikä se ole enää niin kuumaa tai intohimoista. Halut laskevat ja seksiä harrastetaan huomattavasti vähemmän kuin seurustelun alkutaipaleella. Jompi kumpi alkaa kuolata toisen naisen/miehen perään. Yhdessä ollaan ainoastaan tavan vuoksi. Kuulostaako tutulta? Itselläni tästä ei ole kokemusta, sillä en ole seurustellut niin pitkään paitsi kaukosuhteessa, joka on taas aivan eri maailmansa. Siitä joskus myöhemmin lisää. Näin minä kuitenkin kuvittelisin tilanteen menevän. Seksi ei ole enää tarpeeksi tyydyttävää ja apua lähdetään hakemaan vieraista. Luottamus kaatuu ja koko suhde tasapainottelee kallion kielekkeellä. Sinkkuelämää alkaa ikävöidä, mutta toisesta on niin riippuvainen, että ero tuntuu mahdottomalta.

Tähän kaikkeen löytyy ratkaisu avoimesta suhteesta. Avoimessa parisuhteesa saa pitää kiinni sinkkuuden villistä menosta ja tarpeen tullen palata takaisin kumppanin kainaloon kehräämään. Avoin parisuhde ei kuitenkaan sovi kaikille sen herättämien uusien vieraiden tunteiden takia. Minun kokemuksistani avoimesta parisuhteesta voit lukea lisää tästä linkistä. Parisuhteessa ongelmien tullessa vastaan tulisi niistä jutella kumppanin kanssa. Kaikkia asioita ei kuitenkaan pysty kahdestaan ratkaisemaan, kun asiat tuntuvat ylivoimaisen hankalilta. Tällaisissa tapauksissa voi harkita esimerkiksi tauon pitämistä tai pelkkää aikalisää. Tauko avaa silmiä ja pääsee perille omista ajatuksistaan ja siitä, mitä elämältään haluaa. Tauon ja aikalisän määrittelee jokainen pariskunta yhdessä. Tauon sijaan voi myös harkita ammattiapua esimerkiksi parisuhdeterapiaa. Kaikille sinkuille sanon vinkiksi, että älkää stressatko sen oikean löytämisestä. Nauttikaa sinkkuudesta vielä kun voitte!

Tunnisteet: , , , , , ,