Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

WEMBULA

lauantai 12. syyskuuta 2015

Paljon onnea rakas!

Tänään on Aaronin 24-vuotis syntymäpäivä. Lähetin Aaronille söpön kortin Australiaan ja toivon mukaan se on ehtinyt ajoissa perille. Juhlapäivät ovat etäsuhteessa niitä vaikeimpia. Haluaisi niin kovasti olla se ensimmäinen onnittelija ja herättää toisen isolla rutistushalilla ja suudelmilla. Olisi ihana juhlia toisen synttäreitä yhdessä ja kertoa tälle, kuinka paljon häntä rakastaa. Olisi ihana olla vitsailemassa toisen "harmaista hiuksista" ja "uusista rypyistä" naamassa ikääntymisen seurauksena. Nyt olen kuitenkin tuhansien kilometrien päässä maapallon toisella puolella enkä edes pysty Aaronille soittamaan tämän ollessa juhlimassa synttäreitään metsässä, jossa ei ole yhteyttä. Ikävä vain kasvaa päivä päivältä. Tuntuu, että päivittäin rakastan Aaronia enemmän kuin edellisenä päivänä, mutta vähemmän kuin seuraavana päivänä.

"HAPPY BIRTHDAY CUNT, MY AUZZIE MAAAAN!!!!!! Get wild, eat cake and party hard! You'll get your birthday present from me in december at night, in your bed, which only you can see and feel and others can only imagine! It will blow your mind away. Hope you can handle it! I wish I could be there for your birthday. It is so hard not to be able to kiss you, touch you or see you every day. I miss you so much. I can't wait for me to get back so we can start a life together. Sending you millions of kisses and cuddles! I love you Aaron. You're the reason I wake up with a smile on my face every morning. Have a good birthday love! <3"



I love you baby.

Tunnisteet: , , ,

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Viime vuoden etäsuhde

Viime vuonna lähdin kolmeksi kuukaudeksi Afrikkaan vapaaehtoistyöhön ja sairaanhoitajan työharjoitteluun. Minun ja Frankin suhde oli tällöin vielä hyvin tuore, vasta hieman yli puoli vuotta vanha. Elimme jo tuolloin avoimessa suhteessa, mutta Frank ei vielä rakastanut minua. Minä olin rakastanut Frankkia jo aivan alusta asti, joten uskon lähtemisen olleen minulle vielä kovempi paikka kuin Frankille. Epäröin lähtemistä ihan viime minuuteille asti ja jäi yhdestä minuutista kiinni, että ehdin lennolle.

Muutama viikko Afrikassa meni, kunnes Frank kertoi minulle viestillä rakastavansa minua. Siitä alkoi piinaavin aika. Rakkautemme syveni, vaikka emme olleetkaan fyysisesti yhdessä ja, vaikka välillämme oli tuhansia kilometrejä. Joka yö moskiittoverkkoni alle käpertyessäni ajatukseni siirtyivät Frankkiin. Minulla oli alusta asti aivan käsittämättömän kova ikävä. Ikävä tuntui pahalta. Se tuntui puristavana kipuna rinnassa ja palana kurkussa. Onneksi sain vertaistukea yhdestä Suomalaisesta tytöstä, jolla jäi myös poikaystävä Suomeen. Ilman vertaistukea en olisi varmasti koko kolmea kuukautta kestänyt. Nautin kuitenkin Afrikan matkastani täysillä, vaikka ikävä painoikin päälle. Ikävä oli pahinta juuri nukkumaan mennessä ja lapsien kuolemia todistaessa. Lasten kuolemien jälkeen sitä olisi vain halunnut käpertyä Frankin kainaloon ja puhua kaikista maailman vääryyksistä.

Afrikassa netti toimi hyvin vaihtelevasti. Joskus se toimi monta päivää putkeen, vaikkakin joka ainut kerta pätkien ja erittäin hitaasti. Toisinaan saattoi mennä useita päiviä ennen kuin pääsimme taas nettiin. Olisihan se voinut jollain tavalla olla hyväksi elää ilman minkäänlaista elektroniikkaa, mutta siinä kohtaa olisi mielenterveyteni jo järkkynyt. Minulla oli niin kova ikävä Frankkia, että jo "moi rakas" sanominen helpotti ikävään. Sitä oli ihan onnesta soikeana, kun sai edes kymmenen sekuntia kuulla toisen ääntä skypessä ennen kuin netti katkesi. Toisaalta se myös turhautti. Halusi niin paljon käydä kunnon keskusteluja kasvotusten rakkaansa kanssa, mutta netti ei vain pelannut. En siis suosittele kenellekään etäsuhdetta Afrikasta käsin. Kontaktin pitäminen on lähes mahdotonta, ellei sitten asu jossain luksus-dio-nero-länsimaa-hotellissa.

Loppua kohden ikävä vain kasvoi kasvamistaan. Afrikan läksiäisbileissä en edes jaksanut bilettää. Jäin vain märehtimään ikävään. Näin jälkeenpäin ajateltuna minun olisi vain pitänyt elää hetkessä eikä murehtia jotain olemattomia. Minullahan oli asiat aivan loistavasti. Olin tehnyt parhaani auttaakseni sairaalassa potilaita ja henkilökuntaa. Minulla oli maailman ihanin poikaystävä, ihanimmat ystävät ja perhe. Sain toteuttaa unelmaani auttamalla kehitysmaassa ja varmistuin siitä, että se on elämäntehtäväni. Löysin tarkoituksen elämälleni. Löysin itseni. Kaikki tämä ja silti jaksoin vain murehtia ikävästä. Onneksi ikävä ei painanut kuin lähinnä työpäivien jälkeen. Työpäivinä sitä jaksoi panostaa työhönsä sataprosenttisesti, ettei ikävää ehtinyt miettimään. Myös paikallisten ihmisten hoilottama "hakuna matata" sai väkisinkin hymyn kasvoilleni. Nyt se on ikuistettu käsivarteeni muistuttamaan minua siitä, miten asioista ei kannata murehtia turhaan.

Etäsuhteessa fyysinen kosketus jää luonnollisesti vähäiseksi. Etäsuhteessa siis sanat ovat ne, joilla suhdetta pyöritetään varsinkin etäsuhteessa Suomen ja Afrikan välillä. Toki meidän avoin etäsuhde oli monella tapaa erilainen kuin suljettu etäsuhde, sillä saimme käydä vieraissa. Minä tosin elin selibaatissa koko kolme kuukautta Kenian korkean HIV-levinneisyyden takia. Fyysinen kosketus joltain tutulta ei kuitenkaan ole sama asia kuin kosketus rakastamaltaan ihmiseltä. Olen säästänyt muutamia viestejä etäsuhteemme ajalta. Suurin osa näistä ovat Frankin lähettämiä söpöjä viestejä. Niistä tulee aina hullun hyvä fiilis. Frank osaa kyllä puhua niin kauniisti. <3



























Viisi päivää ja olen matkalla Australiaan...

Tunnisteet: , , , , ,

tiistai 30. joulukuuta 2014

Avoin parisuhde käytännössä

Paljon on tullut kysymyksiä siitä, mitä avoin suhde käytännössä tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii. Minulle asia on ollut jo pitkään itsestäänselvyys enkä ole ajatellutkaan, että se ei kaikille sitä tosiaan ole. Käytännössä avoin suhde eroaa tavallisesta suhteesta vain siinä, että syrjähypyt ovat sallittuja. Molemmat ovat seksuaalisesti vapaita tekemään ihan mitä haluavat, mutta ainoa vakituinen suhde on tämä meidän yhteinen. Toki avoimia suhteita on monia erilaisia. Meidän suhde on hyvin intiimi ja läheinen. Rakastamme toisiamme ja suunnittelemme tulevaisuutta sekä perhettä yhdessä. Toisilla taas voi olla avoin suhde, joka perustuu lähes yksinomaan seksiin ja läheisyyden jakamiseen. 


Meidän suhteen sääntöihin kuuluvat kondomin käyttö, ehdoton rehellisyys sekä säännölliset keskustelutuokiot avoimen parisuhteen herättämistä tunteista. Vaikka kondomin käyttö onkin ehdotonta, on silti hyvä käydä silloin tällöin sukupuolitautitesteissä. Muutamien sukupuolitautien on mahdollista tarttua kondomin käytöstä huolimatta. Sukupuolitaudit voivat myös tarttua suuseksin välityksellä. Molemmat kunnioittavat suhteemme sääntöjä ja noudattavat niitä.

Muita seksipartnereita löytyy niin baarista, vanhoista seksipartnereista kuin Tinderistäkin. Olemme sopineet, että toisen läsnäollessa ei saa iskeä muita. Flirttaaminen on toki sallittua, mutta edes pussailemaan ei toisen nähden saa mennä. Aina kun hengaamme yhdessä olemme käytännössä kuin tavallinen seurusteleva pariskunta. Olemme myös sopineet, että toisen läheisen ystävän kanssa ei saa tehdä mitään seksuaalista. Se nyt olisi varmasti sanomattakin selvää. Pettämiseksi kokisin sen, jos Frankilla olisi henkisesti yhtä vahva suhde johonkin toiseen naiseen kuin minuun. Pettämiseksi kokisin myös valehtelun tai salailun.


Avoimen suhteen suurin ongelma on mustasukkaisuus. Mustasukkaisuutta on mahdotonta välttää. Kerromme aina toisillemme, kun olemme olleet jonkun toisen kanssa sängyssä. Samalla käymme pitkän keskustelun sen herättämistä tunteista. Tunteista puhuminen lieventää mustasukkaista ja alakuloista fiilistä. Me emme Frankin kanssa ole riitelijä-tyyppejä. Emme koskaan huuda toisillemme tai riitele perinteisellä tavalla. Me puhumme ja keskustelemme asiat läpi. Kerromme asioista suoraan ja yritämme saada aikaiseksi kompromisseja ja rakentavan keskustelun. Keskustelumme on lähes samanlaista kuin parhaalle ystävälle kertoessa seksireissuista. Tosin kumppanille kertominen tapahtuu aina hienovaraisemmin. Joskus kerromme yksityiskohdista; toisinaan emme. Kerromme sen verran kuin toinen haluaa tai jaksaa kuulla. Yöllisistä seikkailuista heitetään myös välillä hyvää läppää ja nauretaan toistemme kännisekoiluille.

Avoimen suhteen toisiksi suurin ongelma on "ällötys-tunne". Minulle tulee lähes aina likainen ja ällöttävä olo, kun Frank on käynyt vieraissa. Minulle on tärkeää, että Frank peseytyy putipuhtaaksi varpaita ja hampaita myöden ennen kuin edes pussaamme. Frankilla ei ole ongelmaa harrastaa seksiä kanssani heti sen jälkeen, kun itse olen käynyt vieraissa. Hyviin tapoihin kuuluu silti peseytyminen mahdollisimman pian vieraissa käynnin jälkeen. Frankille ei oikeastaan tule samankaltaista ällötys-tunnetta kuin minulle. Frank tulee ainoastaan mustasukkaiseksi ja hetkellisesti omistushaluisemmaksi.


Toiseen ihastuminen ei pelota kumpaakaan, koska olemme molemmat niin rakastuneita toisiimme ja uskomme olevamme "oikeita" toisillemme. Frank ei kiinny naisiin helposti. Minä taas kiinnyn miehiin erittäin helposti. Mielestäni ihastumisia tulee ja menee ihan tavallisissakin suhteissa enkä itse pelkää asiaa. Olen suhteemme aikana ihastunut useamman kerran muihin miehiin, mutta olen antanut asian vain olla. Ihastuminen muuttuu kohdallani vain harvoin rakastumiseksi eivätkä ihastumiset ole pysyviä. Kaikki tunteet ovat minusta sallittuja ja näin ollen ihastuminenkin on tietysti sallittua. Jos ihastuu johonkin seksikumppaniinsa, olisi hyvä välttää näkemästä tätä ainakaan heti uudelleen, jotta ihastuminen laantuisi. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti ole suhteemme sääntö. Saamme nähdä muita  seksipartnereitamme niin usein kuin haluamme. Olemme toisillemme kuitenkin aina ne ykköset!


Kyselkää ihmeessä, jos jotain jäi vielä minun ja Frankin avoimesta suhteesta epäselväksi! Vastaan mielelläni. :) Oikein hauskaa ja riemuntäytteistä uutta vuotta kaikille!

Tunnisteet: , , , ,

maanantai 24. marraskuuta 2014

Ajatuksia tämän hetkisestä avoimen suhteen tilanteesta

Näemme Frankin kanssa lähes päivittäin. Asumme kahdenkymmenen minuutin bussimatkan päässä toisistamme. Olemme molempien kämpillä tasavertaisesti yötä. Ehkä hieman useammin Frankin luona, koska tällä on kämppiksiä ja pojilla läppä lentää. Välillä pyrimme hidastamaan suhteemme tahtia. Tuntuu, että etenemme liian nopeasti. Meillä molemmilla on omat syymme, miksi emme halua seurustella. Monet luulevat meitä seurustelevaksi pariskunnaksi. Sitähän me emme ole, vaikka olemmekin tällä hetkellä lähempänä seurustelua kuin sinkkuilua. Pyritään kuitenkin asettumaan johonkin seurustelun ja sinkkuelämän välimaastoon. Joskus on hyvä nähdä vähän harvemmin kuin päivittäin, varsinkin silloin kun toisesta alkaa olla riippuvainen.


Kaksi viikkoa sitten vaihdoin facebookkini siviilistatukseksi "vapaassa parisuhteessa". Tuntui oudolta. Olihan siviilistatukseni ollut jo puolitoista vuotta "sinkku". Statuksen vaihtaminen sai minut hieman jännittyneeksi. Olen sitoutumiskammoinen ja koin jonkinlaisen sitoutumisvelvollisuuden statukseni nimeä vaihtaessa. Välillä mietin millaista elämäni olisi, jos olisin täysin sinkku. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sinkkuelämä oli perseestä verrattuna tähän mitä minulla nyt on. En millään jaksaisi taistella minkään tinderin kanssa enää tai väkisin etsiä miestä baareista. Onhan Tinderin selaaminen tylsän hetken tullen ihan mukavaa ajanvietettä. En kuitenkaan ole jaksanut mennä treffeille muiden kanssa. Muiden deittailu ei enää kiinnosta ja jotenkin se tuntuu väärältä, vaikka sitähän se ei avoimessa suhteessa ole. Minulle on riittänyt Frank. Frankissa on se kaikki mitä tarvitsen. Jostain syystä en silti ole valmis seurustelemaan. Ajatus siitä, että en enää koskaan koe sitä alkuhuumaa ja perhosia vatsassa fiilistä tuntuu pelottavalta. Rakastuminen on niin uskomattoman hyvä fiilis. Toisaalta pitkään kestänut rakkaus ja jatkuvasti syventyvä rakastuminen toiseen on myös jotain taivaallista. En voisi olla tyytyväisempi tämän hetkiseen avoimen suhteen tilanteeseen. En ole varmaan koskaan ennen ollut näin onnellinen.

Rakastan sua Frankula Puikula murmur. <3

Tunnisteet: , , ,

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Frankin söpöttämät kuvat

Frank lähettelee minulle usein söpöjä kuvia whats upissa tai facebookin chatissä. Kuvan jälkeen Frank kommentoi kuvaa ja kertoo tarkemmin, miksi kokee sen tärkeäksi. Olen koonnut alapuolelle kuvat, jotka ovat jääneet parhaiten mieleeni.





















Rakastan sinua Frank Ilmari Salonen.

Tunnisteet: , , , ,