Tunteiden vuoristorataa eron jälkeen

Avoimen suhteen päättyminen ei tunnu samanlaiselta kuin suljetun suhteen päättyminen. Avoimen suhteen aikana on saanut olla muidenkin kanssa, joten suhteen päätyttyä kynnys lähteä kokeilemaan uusia tuulia ei ole niin korkea. Suljetun suhteen päättyessä on paljon jännempää lähteä baariin iskemään miehiä, kun sitä ei ole suhteen aikana päässyt tekemään. Uskon toisen ylipääsemisen olevan helpompaa avoimessa suhteessa kuin suljetussa suhteessa juurikin sen takia, että on saanut elää puoliksi sinkkuelämää. En kuitenkaan väitä tämän olevan helppoa. Tämä on kaikkea muuta kuin helppoa. Oli suhde sitten avoin tai suljettu, kummankin suhdemuodon päättyessä sydän on pirstaleina ja tulevaisuudensuunnitelmat hajonneina. Jäljelle jää tyhjyys ja yksinäisyys. Kaikki tiet ovat taas avoimia eikä tulevaisuudensuunnitelmissa enää tarvitse ottaa toista huomioon. Suunnitelmat voi tehdä itse omien kiinnostusten ja tarpeiden mukaan.

Sydänsurut eivät ole estäneet minua nauttimasta elämästä täällä maapallon toisella puolen. Olen pystynyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja saanut jo hyvinkin läheisiä ystäviä. Olen myös tutustunut miespuolisiin ihmisiin ja käynyt useammillakin treffeillä. Ikävöin Frankkia jatkuvasti, mutta en ole antanut sen estää elämääni. Jos olisin tällä hetkellä Suomessa elämässä tavallista arkea, olisin luultavasti vain maannut sängyn pohjalla ja itkenyt kaiket päivät. Erot ovat olleet minulle aina vaikeita enkä tiedä mitään pahempaa kipua kuin sydänsurut. En edes pysty kuvittelemaan, miten vaikeaa Frankilla on ollut. Frankilla sama arki on jatkunut. Minulla taas kaikki on aivan uutta ja jännittävää. Ikävöintiin ei oikeastaan edes jää kovin paljoa aikaa.

Toisen ylipääsemistä ei varmasti helpota se, että juttelemme Frankin kanssa edelleen päivittäin netin välityksellä. Juttelemme tunteista, elämästä, arjesta, uusista tuttavuuksista, Australiasta ja kaikesta mahdollisesta. Kysymme toistemme mielipiteitä toistemme naisista ja miehistä. Jaamme keskenämme kaiken. Tämä on helppoa, sillä olemme tehneet samaa suhteemme aikana. Erona vain on se, että suhteemme aikana olimme harvoin mustasukkaisia. Nyt molemmilla on jonkinnäköisiä mustasukkaisuuden tunteita. Ehkä olisi vain helpompaa olla tietämättä Frankin toisista naisista ainakin näin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta on hienoa nähdä, että molemmat pystyvät jatkamaan elämäänsä erosta huolimatta. Kukaan ei kiellä pitämästä hauskaa vastaeronneena.

Tällä hetkellä elän tunteiden vuoristoradassa. Ikävä on pahinta aina iltaisin juuri nukkumaanmennessä. Muutaman kerran täällä ollessani olen itkenyt itseni uneen. On ollut niin kova ikävä ja tuntunut siltä, kuin rintaa revittäisiin auki. Aamulla herätessäni ajattelen heti ensimmäisenä Frankkia. Illalla nukkumaanmennessä Frank on viimeinen asia, joka on mielessäni. On vaikea nukahtaa, jos toiselle ei saa toivottaa hyviä öitä. Tiedän, että toiseen pitäisi pitää pidempää välimatkaa, jotta voisi pikkuhiljaa antaa tunteiden laantua ja päästä tämän yli. Se vain on hyvin hankalaa. Yritimme pitää taukoa juttelemisesta, mutta pystyimme olla juttelematta vain hieman yli vuorokauden. Juttelutauko ei todellakaan tuntunut hyvältä. Aina kun jotain tapahtui, olisi siitä heti ensimmäisenä halunnut kertoa Frankille. Frank on kuitenkin yksi parhaista ja läheisimmistä ystävistäni.

Meidän erostamme on nyt kulunut kaksi viikkoa, vaikka se tuntuukin useammalta kuukaudelta. Tuntuu pahalta, kun meillä ei ole enää yhteistä tulevaisuutta. Olin jo mielessäni nähnyt meidät asumassa yhdessä omakotitalossa ja pikku-Frankin tai pikku-Venlan juoksentelemassa omalla pihalla. Olin mielessäni luonut meille tulevaisuuden, mutta nyt sitä ei enää ole. Frank tulee rakentamaan tulevaisuuden jonkun toisen naisen kanssa ja minä jonkun toisen miehen kanssa. Kuulostaa aika hurjalta. Pystyn onneksi hyväksymään sen, että emme ole enää pariskunta. Tunnelin päässä näkyy jo valoa. On se vaan niin, että elämää ei pysty ennustamaan. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Siksi pitäisikin elää hetkessä eikä suunnitella liikaa tulevaa.

Miksi erosimme?

Frankin ja minun ero tuli vähän puskan takaa itse kullekin. Päätös eroon oli yhteinen. Suhteellamme meni hyvin, mutta etäsuhde ei ollut enää vaihtoehto. Viime etäsuhteemme Afrikan ja Suomen välillä oli suoraan sanottuna perseestä. Toista ikävöi niin paljon, ettei elämisestä saanut kaikkea mahdollista irti. Emme haluneet niin käyvän uudestaan, joten päätimme erota. Etäsuhde avoimessa suhteessa on kuitenkin suhde. Silloin on sitoutuneena toiseen eikä voi vain unohtaa toisen olemassaoloa. Silloin ei myöskään ole täysin sinkku ja yhden illan juttujen sattuessa kohdalle täytyy muistaa kertoa olevansa avoimessa suhteessa. Ero oli kaikinpuolin helpompi vaihtoehto. Kesä kuitenkin on rakkauden ja hellyyden aikaa. Helpompaa on olla sinkkuna, kun on vapaa menemään ja olemaan miten päin haluaa. Toki eron tuoma suru vaikuttaa osittain matkaani. Onneksi kaikki on uutta ja ihmeellistä eikä aikaa murehtimiseen oikeastaan jää. Tulemme Frankin kanssa kuitenkin aina olemaan hyviä ystäviä. Pystymme edelleen puhumaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Frank on minun paras miespuoleinen ystäväni. Suomeen palattuani tulemme varmasti olemaan edelleen kuin paita ja peppu. Emme myöskään ole hylänneet suunnitelmaamme yhteisestä Aasian matkasta valmistumiseni jälkeen. Erosimme sovussa eikä kumpikaan kanna toiselle kaunaa. Ystävyytemme on pysyvää ja tulee varmasti jatkumaan koko elämämme ajan!

Mukavaa viikonloppua kaikille! Meitsi lähtee tsekkaamaan mitä Aussi-yöelämällä on tarjottavana!

Yhteinen polkumme päättyy tähän

Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Meidän kahden vuoden taipaleemme on tullut päätökseen. Olemme päättäneet jatkaa eri teitä. Minulla tulee aivan järkyttävä ikävä tätä miestä. Ero on kuin pieni kuolema. En osaa sanoin kuvailla, miltä minusta tällä hetkellä tuntuu. Tuntuu, että askeleet eivät kanna. Millä tahansa askeleella saatan romahtaa enkä enää pääsekään ylös. Tuntuu, kuin maailma olisi pysähtynyt tähän hetkeen. Rinnassa tuntuu raskaalta. Jokainen hengenveto tuntuu työläältä. Itkusta ei meinaa tulla loppua. Surun läpi on vaikea nähdä mitään positiivisia asioita. Jokainen edessä häämöttävä päivä näyttää synkältä. Olo on toivoton. Tuntuu, että muserrun ja kuihdun. Tulevaisuus on sirpaleina. Unelmat ja pilvilinnat ovat hajonneina. Kaikki näyttää sumealta. Ei enää ihania keskusteluja. Ei enää yhteistä naurua. Ei olkapäätä, mihin nojata, syliä mihin käpertyä. Ei enää sitä  tuttua lämpöä ja rakkautta. Tunnelin päässä näyttää tällä hetkellä synkältä, mutta aina olen synkimmistäkin ajoista selvinnyt. Asioilla on onneksi tapana järjestyä. "Pain makes you stronger. Tears make you braver. Heartbreaks make you wiser. So thank the past for a better future."

Videoon pääsee tästä.

Kiitos rakas näistä kahdesta vuodesta. Mun tulee niin kova ikävä! :(

Miten avoin suhde on muuttanut minua?

Lähes kaksi vuotta olemme Frankin kanssa olleet avoimessa suhteessa. Avoin suhde on tuonut elämälleni uusia ulottuvuuksia ja muuttanut ajattelutapaani parisuhteista. Seksuaalisuus ja parisuhteet ovat alkaneet kiinnostaa minua aivan uudella tavalla ja nykyään haaveilenkin työstä niiden parissa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluan tulevaisuudessakin elää vain avoimessa suhteessa. Minua ei ole luotu tavalliseen suljettuun parisuhteeseen. Avoin suhde on ehdottomasti minun juttuni.

Frank on ollut erikoisin poikaystäväni tähän asti ja luultavasti juuri siksi olemmekin tulleet niin hyvin toimeen. Meissä on pelottavan paljon samankaltaisuuksia, mutta silti niin paljon eroavaisuuksia. Meillä on erilaiset maailmankatsomukset, mutta samankaltaiset luonteet. Meillä on samanlaiset elämänarvot, mutta erilaiset elämäntyylit. Me täydennämme toisiamme ja hyväksymme toisemme sellaisina kuin olemme. Arvostamme toistemme heikkouksia ja vahvuuksia. Tunnemme toisemme läpikotaisin; isovarpaan kynnestä aina korkeimpaan hiustöyhtöön asti. Me molemmat olemme erikoisia tapauksia eikä varmasti löydy kahta samanlaista omalaatuista harvinaisuutta.

Frankin ja minun suhde ei ole aina ollut pelkillä ruusuilla tanssimista. Meidän suhteeseen niin kuin mihin tahansa suhteeseen on kuulunut niin ylä- kuin alamäkiäkin. Kaikesta olemme kuitenkin selvinneet ja kasvaneet. Suhdetta taaksepäin katsoessani päälimmäisenä mieleeni tulee limusiiniajelu sekä maatilalla työskentely. Luksus ja paska sopivatkin hyvin yhteen hehee. Parhaita hetkiä ovat olleet sängyssä makoilu omassa terminaalissa (lusikassa) ja kaiken hömpänpömpän puhuminen. Jännittävin hetki on ollut kakkalla käynti Frankin kuullen ensimmäistä kertaa. Surullisin hetki on ollut hyvästien jättäminen Helsinki-Vantaan lentokentällä minun lähdettyäni Afrikkaan. Iloisin hetki on ollut Frankin syliin hyppääminen Helsinki-Vantaan lentokentällä Afrikasta palattuani. 

Suhteen myötä olen oppinut arvostamaan puhdasta ruokaa ja terveellisempiä elämäntapoja. Frank on opettanut minulle paljon tärkeämpiä asioita terveellisestä ravinnosta kuin mitä koskaan opin ravitsemusterapeutin luennoilla.  Ennen saatoin ottaa töihin valmisruokia evääksi, kun en jaksanut kokata. Nykyään minulle on hyvin tärkeää, että syön puhdasta ruokaa. Kaikkeen luomuun minulla ei opiskelijana todellakaan ole varaa, mutta suosin luomuruokia niin pitkälle kuin mahdollista. Suklaahiiri tulen kuitenkin aina olemaan. Suklaassa on paljon lisäaineita, mutta siitä en pysty luopumaan. Ilman suklaata sydämeni ei olisi kokonainen.

Ennen pidin itseäni täysin kaupunkilaistyttönä. Frankin myötä olen oppinut arvostamaan maalaiselämää. Minulle on toki tärkeää siisteys ja puhtaus, mutta voisin asua maalla, jos saisin sisustaa kämpän moderniksi ja kaupunkilaistyyliseksi. Olisi aivan mahtavaa elää omavaraisesti. Ruuat voisi hakea takapihalta, syödä puhdasta ruokaa ja nauttia luomuruuan aikaansaamasta huippuolosta. Maalla saisi olla kaukana kaikesta kaupungin vilinästä ja elää rauhassa luonnon helmassa. Souds bueno to me. Kukapa olisi uskonut, että tämä tyttö joskus harkitsisi maalle muuttamista.

Vielä puoli vuotta sitten minua ei kiinnostanut politiikka pätkääkään. En pystynyt keskittymään politiikasta puhuttaessa eikä minua suoraan sanottuna kiinnostanut kuunnella mitään politiikkaan liittyvää. Nyt kävin kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässäni äänestämässä eduskuntavaaleissa. Minä olen muuttunut, vaikka tämä muutos onkin tapahtunut minussa vasta aivan hiljattain. En tiedä onko Frank innostuksen takana vai onko kiinnostus tullut jotain toista kautta. Frankilla on kuitenkin varmasti ollut pientä osuutta asiaan. Frankin myötä olen oppinut, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Aina olen lukenut mediaa kriittisesti, mutta nykyään olen vainoharhainen lähes jokaisesta uutisesta. Ei mullakaan hyvin mene hahaha.

Olen oppinut arvostamaan kroppaani aivan uudella tavalla. Jo nuoresta pitäen olen pitänyt suuria rintoja seksikkäinä ja pieniä rintoja epäviehättävinä. Frankin tavattuani epäröin miten tämä tulisi suhtautumaan pienirintaisuuteeni, sillä hän oli vielä erikseen maininnut olevansa tissimiehiä. Frankin ex-tyttöystävien pienin kuppikoko oli ollut D ja Frankin kädetkin ovat juuri D- tai E-kuppikokoon sopivat. Voitte siis vain kuvitella, miten paljon alussa jännitin Frankin suhtautumista vartalooni. Jännittäminen osoittautuikin lopulta aivan turhaksi. Frank rakastui sisäiseen kauneuteeni eikä ollut moksiskaan, vaikka kuppikokomarginaali ei aivan täyttynytkään. Kaiken kukkuraksi olen näiden kahden vuoden aikana saanut Frankin muutettua tissimiehestä peppumieheksi. How cool is that?!? Frank on rakastunut suurehkoon peppuuni ja nykyään hän kiinnittää ensimmäisenä huomiota naisten peppuihin eikä enää niinkään rintoihin. Ja tarinan opetuksena oli tietysti se, että sisäiseen kauneuteen rakastutaan ja ulkonäköön totutaan vai miten se nyt menee hahah. Big booty bitches woo!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Minulla on enää muutama hassu tunti jäljellä Suomen kamaralla. Perhosia alkaa jo vilistä vatsanpohjassa. Jänskättää! 

Avoin parisuhde käytännössä

Paljon on tullut kysymyksiä siitä, mitä avoin suhde käytännössä tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii. Minulle asia on ollut jo pitkään itsestäänselvyys enkä ole ajatellutkaan, että se ei kaikille sitä tosiaan ole. Käytännössä avoin suhde eroaa tavallisesta suhteesta vain siinä, että syrjähypyt ovat sallittuja. Molemmat ovat seksuaalisesti vapaita tekemään ihan mitä haluavat, mutta ainoa vakituinen suhde on tämä meidän yhteinen. Toki avoimia suhteita on monia erilaisia. Meidän suhde on hyvin intiimi ja läheinen. Rakastamme toisiamme ja suunnittelemme tulevaisuutta sekä perhettä yhdessä. Toisilla taas voi olla avoin suhde, joka perustuu lähes yksinomaan seksiin ja läheisyyden jakamiseen. 

Meidän suhteen sääntöihin kuuluvat kondomin käyttö, ehdoton rehellisyys sekä säännölliset keskustelutuokiot avoimen parisuhteen herättämistä tunteista. Vaikka kondomin käyttö onkin ehdotonta, on silti hyvä käydä silloin tällöin sukupuolitautitesteissä. Muutamien sukupuolitautien on mahdollista tarttua kondomin käytöstä huolimatta. Sukupuolitaudit voivat myös tarttua suuseksin välityksellä. Molemmat kunnioittavat suhteemme sääntöjä ja noudattavat niitä.

Muita seksipartnereita löytyy niin baarista, vanhoista seksipartnereista kuin Tinderistäkin. Olemme sopineet, että toisen läsnäollessa ei saa iskeä muita. Flirttaaminen on toki sallittua, mutta edes pussailemaan ei toisen nähden saa mennä. Aina kun hengaamme yhdessä olemme käytännössä kuin tavallinen seurusteleva pariskunta. Olemme myös sopineet, että toisen läheisen ystävän kanssa ei saa tehdä mitään seksuaalista. Se nyt olisi varmasti sanomattakin selvää. Pettämiseksi kokisin sen, jos Frankilla olisi henkisesti yhtä vahva suhde johonkin toiseen naiseen kuin minuun. Pettämiseksi kokisin myös valehtelun tai salailun.

Avoimen suhteen suurin ongelma on mustasukkaisuus. Mustasukkaisuutta on mahdotonta välttää. Kerromme aina toisillemme, kun olemme olleet jonkun toisen kanssa sängyssä. Samalla käymme pitkän keskustelun sen herättämistä tunteista. Tunteista puhuminen lieventää mustasukkaista ja alakuloista fiilistä. Me emme Frankin kanssa ole riitelijä-tyyppejä. Emme koskaan huuda toisillemme tai riitele perinteisellä tavalla. Me puhumme ja keskustelemme asiat läpi. Kerromme asioista suoraan ja yritämme saada aikaiseksi kompromisseja ja rakentavan keskustelun. Keskustelumme on lähes samanlaista kuin parhaalle ystävälle kertoessa seksireissuista. Tosin kumppanille kertominen tapahtuu aina hienovaraisemmin. Joskus kerromme yksityiskohdista; toisinaan emme. Kerromme sen verran kuin toinen haluaa tai jaksaa kuulla. Yöllisistä seikkailuista heitetään myös välillä hyvää läppää ja nauretaan toistemme kännisekoiluille.

Avoimen suhteen toisiksi suurin ongelma on "ällötys-tunne". Minulle tulee lähes aina likainen ja ällöttävä olo, kun Frank on käynyt vieraissa. Minulle on tärkeää, että Frank peseytyy putipuhtaaksi varpaita ja hampaita myöden ennen kuin edes pussaamme. Frankilla ei ole ongelmaa harrastaa seksiä kanssani heti sen jälkeen, kun itse olen käynyt vieraissa. Hyviin tapoihin kuuluu silti peseytyminen mahdollisimman pian vieraissa käynnin jälkeen. Frankille ei oikeastaan tule samankaltaista ällötys-tunnetta kuin minulle. Frank tulee ainoastaan mustasukkaiseksi ja hetkellisesti omistushaluisemmaksi.

Toiseen ihastuminen ei pelota kumpaakaan, koska olemme molemmat niin rakastuneita toisiimme ja uskomme olevamme "oikeita" toisillemme. Frank ei kiinny naisiin helposti. Minä taas kiinnyn miehiin erittäin helposti. Mielestäni ihastumisia tulee ja menee ihan tavallisissakin suhteissa enkä itse pelkää asiaa. Olen suhteemme aikana ihastunut useamman kerran muihin miehiin, mutta olen antanut asian vain olla. Ihastuminen muuttuu kohdallani vain harvoin rakastumiseksi eivätkä ihastumiset ole pysyviä. Kaikki tunteet ovat minusta sallittuja ja näin ollen ihastuminenkin on tietysti sallittua. Jos ihastuu johonkin seksikumppaniinsa, olisi hyvä välttää näkemästä tätä ainakaan heti uudelleen, jotta ihastuminen laantuisi. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti ole suhteemme sääntö. Saamme nähdä muita  seksipartnereitamme niin usein kuin haluamme. Olemme toisillemme kuitenkin aina ne ykköset!

Kyselkää ihmeessä, jos jotain jäi vielä minun ja Frankin avoimesta suhteesta epäselväksi! Vastaan mielelläni. :) Oikein hauskaa ja riemuntäytteistä uutta vuotta kaikille!

Haastateltavana avoimesta suhteesta

http://issuu.com/utain/docs/utain_2014-13_verkkoon/6

Olenko polyamoristi?

Polyamoria tulee sanoista: poly, joka tarkoittaa Kreikaksi useaa ja amor, joka tarkoittaa latinaksi rakkautta. Polyamoria tunnetaan usein käsitteenä, jossa useampi kuin kaksi ihmistä seurustelee keskenään. Polyamoria-käsite viittaa myös avoimeen suhteeseen, jossa osapuolilla voi olla rinnakkain useampia rakkaus- tai seksisuhteita. Vaikka elänkin avoimessa parisuhteessa, en pidä itseäni polyamoristina. Polyamoria tuntuu vieraalta enkä pystyisi varsinaisesti seurustelemaan kahden miehen kanssa samaan aikaan. Minulla on yksi ainut mies, jota rakastan ja, jonka kanssa jaan elämän ilot ja surut. Muut mahdolliset miehet ovat vain satunnaisia muutaman kerran seksipartnereita tai vanhoja rakastajia, joita en rakasta enempää kuin ystävinä. Vaikka ihastun ja kiinnyn toisiin miehiin helposti, en laske itseäni polyamoristiksi. Ihastuksia tulee ja menee. Rakkaus on pysyvämpää. Frank on se ainut oikea, joka on jo kauan aikaa sitten vienyt sydämeni.

Olen aikaisemmin ollut rakastunut kahteen mieheen samaan aikaan ja useamman kerran ihastunut muihin miehiin, vaikka olisinkin ollut varattu. En silti pystyisi kuvittelemaan itseäni parisuhteessa useamman ihmisen kanssa. Omalla kohdallani ajatus kimppaseurustelusta kuulostaa jollain tapaa huvittavalta ja todella kaukaiselta. Olen kuitenkin sen verran erikoinen tapaus, että olen lähes kaikkea elämäni aikana valmis kokeilemaan. Olisin myös valmis kokeilemaan kimppaseurustelua yhden naisen ja yhden miehen kanssa. Kahden miehen kanssa en pystyisi missään nimessä kimppaseurusteluun. Minulle on ehdotonta, että miespartnerini on 110% hetero. Pidän omalla kohdallani kimppaseurustelun onnistumista yhtä epätodennäköisenä kuin sitä, että voittaisin lotossa. Uskon kuitenkin monen henkilön välisen suhteen toimivan, jos vaan kaikki suhteen osapuolet ovat halukkaita suhteeseen. En pidä itseäni mitenkään pimahtaneena tai mielenterveysongelmaisena, vaikka pidänkin polyamoriaa yhtenä hyvänä elämäntapavaihtoehtona. Frank taas on sanonut, että ei todennäköisesti pystyisi seurustelemaan useamman henkilön kanssa samaan aikaan. Frank kertoo, että on pohjimmiltaan vain yhden naisen mies.

Maailmaa nähtyäni maailmankatsomukseni on muuttunut täysin. Seksuaalisuuteen suhtautumisenikin on muuttunut maailmankatsomukseni rinnalla. Jos en olisi asunut Amerikassa tai Afrikassa, en luultavasti eläisi nyt avoimessa suhteessa. Amerikassa tajusin, kuinka arkipäivää pettäminen oikeasti on. Petetyt eivät välttämättä koskaan saa tietää tulleensa petetyiksi ja elävät suhteessa onnellisina luullen kumppaniaan täysin luotettavaksi. Minä en tykkää lainkaan valehtelusta tai uskottomuudesta ja se onkin suurin syy avoimen suhteen valinnalleni. Avoimessa suhteessa ei tarvitse epäillä kumppaniaan ja voi luottaa toiseen sataprosenttisesti. Avoimessa suhteessa ei tarvitse pelätä, että vasta vuosien päästä kuulee tulleensa petetyksi. Avoimessa suhteessa eletään nyt ja tässä. Syrjähypyt kerrotaan partnerille samantien ja asiat jutellaan yhdessä läpi.

Keniassa polyamoria-suhteita oli monia. Oli mielenkiintoista kuunnella miesten ja naisten kokemuksia polyamoriasta. Miesten motivaatiot polyamoriaan olivat tosin aivan erilaisia mitä olisin toivonut kuulevani. Miehet sanoivat monen naisen omistamisen kertovan miehen varakkuudesta. He kertoivat myös, että oli hyvä olla varalla useampia naisia, jos yksi naisista kuolisi tai ei pystyisi saamaan lapsia. Suuri lapsien lukumäärä kertoi myös varakkuudesta. Seksi oli monipuolista ja hyvää, kun sai vaihdella naisia. Miehen tuodessa uusia naisia mukaan suhteeseen, suhteessa ennestään olevat naiset eivät mahtaneet asialle mitään. Monet naiset sanoivat olevansa mustasukkaisia, mutta eivät voineet lähteä pois suhteesta rahan takia. Jos mies kuoli, polyamoria-suhteen naiset jäivät kuitenkin elämään yhdessä.

Millaisia mielipiteitä teillä herää polyamoriasta? Voisitteko kuvitella elävänne polyamoria-suhteessa?

Miten avoimeen parisuhteeseen on suhtauduttu?

Yhteiskunnassamme ihannoidaan kahdenvälistä suljettua parisuhdetta. Uskallan poiketa yhteiskunnan normeista ja ihanteista elämällä avoimessa parisuhteessa. Olen tietoisesti valinnut tämän valtavirrasta poikkeavan elämäntavan puolitoista vuotta sitten. Jotkut pitävät avointa suhdetta pelleilynä tai leikkisuhteena eivätkä ymmärrä sen osapuolien olevan suhteessa aivan yhtä tosissaan kuin muutkin. Jotkut eivät ymmärrä koko avoimen suhteen käsitettä ja pitävät minua ja Frankkia normaalina seurustelevana pariskuntana. Esimerkiksi vanhemmilleni asia on hyvin vaikea käsittää, minkä ymmärrän täysin. Heidän nuoruudessaan ei tällainen suhde olisi voinut tulla kuuloonkaan. Ymmärrän, että elämäni avoimessa parisuhteessa saa sivistyneiden sukulaisteni silmät pullistumaan päästä. Heidän nuoruudessaan avoimessa suhteessa olevat olisivat olleet nimeltään huoria. Nykymaailmassa ollaan entistä avoimempia erilaisia seksuaalisia orientaatioita kohtaan. Uskalletaan tulla kaapista ulos, uskalletaan seurustella kimpassa useamman ihmisen kanssa ja uskalletaan elää avoimessa parisuhteessa.

Onhan varmasti kaikille vanhemmille ensin shokki, jos oma lapsi kertoo olevansa homo. Erilaisuus saattaa pelottaa. Vaikka vanhemmat kuinka hyväksyisivät homoseksuaalisuuden voi sen kuuleminen olla ensin järkytys. Uskon vanhempieni kokeneen samantyylisen shokin, kun kuulivat minun elävän avoimessa parisuhteessa. He eivät halunneet uskoa kuulemaansa ja käyttivät defenssimekanismeja osana itsesäätelyä. Isäni kielsi päässään tapahtuman ja äiti vähätteli asiaa. Minulle oli selvää, että vanhempieni oli hyvin vaikea käsittää valintaani. Minun ja vanhempieni välillä on kuitenkin reilu 25 vuotta ikäeroa. Siinä ajassa on ehtinyt tapahtua hyvin paljon. Nykyään ihmisten yleinen asenne seksuaalisuutta ja seksiä kohtaan on avoimempaa kuin koskaan. Isovanhempani varmasti pyörtyisivät, jos kuulisivat avoimen parisuhteen luonteen. Olen kuitenkin tullut korkeasti koulutetusta suvusta, jossa yleisesti hyväksytyt normit ja ihanteet ovat olleet elämän peruspilarina. Pidänkin itseäni suvun mustana lampaana, joka uskaltautui kokeilemaan jotain aivan poikkeavaa.

Kaverit ovat suhtautuneet avoimeen parisuhteeseen hyvin vaihtelevasti. Jotkut ovat ihmetelleet, miten selviän mustasukkaisuuden herättämien tunteiden kanssa. Toiset ovat kohauttaneet olkapäitään ja sanoneet, että elämäntapa se tuokin on. "Toisilla monta Jumalaa; toisilla monta rakastajaa." Monet pitävät meitä feikkisuhteessa olevana pariskuntana, jotka yhä etsivät sitä parempaa puoliskoaan. Monet uskovat suhteemme olevan vain väliaikainen. Tosiasiassa me olemme suhteemme kanssa aivan yhtä tosissaan kuin perinteisessäkin parisuhteessa olevat. Me rakastamme toisiamme ja pystymme kuvittelemaan perustavamme perheen ja elävämme loppuelämämme yhdessä. Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että olemme perinteinen seurusteleva pariskunta. Naimisiin me emme halua koskaan mennä. Minusta naimisiinmeno on vain pinnallista hömppää. Kihlasormusta voisin toki pitää, mutta sitäkin vasta vuosien päästä.

Millaisia mielipiteitä tai ajatuksia teillä herää avoimesta parisuhteesta?

Meitsi lähtee nyt Kikkeli-Mikkeliin kavereiden luokse bailaamaan! Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Ajatuksia tämän hetkisestä avoimen suhteen tilanteesta

Näemme Frankin kanssa lähes päivittäin. Asumme kahdenkymmenen minuutin bussimatkan päässä toisistamme. Olemme molempien kämpillä tasavertaisesti yötä. Ehkä hieman useammin Frankin luona, koska tällä on kämppiksiä ja pojilla läppä lentää. Välillä pyrimme hidastamaan suhteemme tahtia. Tuntuu, että etenemme liian nopeasti. Meillä molemmilla on omat syymme, miksi emme halua seurustella. Monet luulevat meitä seurustelevaksi pariskunnaksi. Sitähän me emme ole, vaikka olemmekin tällä hetkellä lähempänä seurustelua kuin sinkkuilua. Pyritään kuitenkin asettumaan johonkin seurustelun ja sinkkuelämän välimaastoon. Joskus on hyvä nähdä vähän harvemmin kuin päivittäin, varsinkin silloin kun toisesta alkaa olla riippuvainen.

Kaksi viikkoa sitten vaihdoin facebookkini siviilistatukseksi "vapaassa parisuhteessa". Tuntui oudolta. Olihan siviilistatukseni ollut jo puolitoista vuotta "sinkku". Statuksen vaihtaminen sai minut hieman jännittyneeksi. Olen sitoutumiskammoinen ja koin jonkinlaisen sitoutumisvelvollisuuden statukseni nimeä vaihtaessa. Välillä mietin millaista elämäni olisi, jos olisin täysin sinkku. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sinkkuelämä oli perseestä verrattuna tähän mitä minulla nyt on. En millään jaksaisi taistella minkään tinderin kanssa enää tai väkisin etsiä miestä baareista. Onhan Tinderin selaaminen tylsän hetken tullen ihan mukavaa ajanvietettä. En kuitenkaan ole jaksanut mennä treffeille muiden kanssa. Muiden deittailu ei enää kiinnosta ja jotenkin se tuntuu väärältä, vaikka sitähän se ei avoimessa suhteessa ole. Minulle on riittänyt Frank. Frankissa on se kaikki mitä tarvitsen. Jostain syystä en silti ole valmis seurustelemaan. Ajatus siitä, että en enää koskaan koe sitä alkuhuumaa ja perhosia vatsassa fiilistä tuntuu pelottavalta. Rakastuminen on niin uskomattoman hyvä fiilis. Toisaalta pitkään kestänut rakkaus ja jatkuvasti syventyvä rakastuminen toiseen on myös jotain taivaallista. En voisi olla tyytyväisempi tämän hetkiseen avoimen suhteen tilanteeseen. En ole varmaan koskaan ennen ollut näin onnellinen.

Rakastan sua Frankula Puikula murmur. <3

Ranen ensimmäinen postaus

Tervehdys, mun nimi on Frank. Asia on ehkä tullut aikasemmissa Venlan postauksissa selväksi. Yritän tähän nyt jollain lailla avata mikä, missä ja kuka olen. 

Olen 15 vuotiaana alkanut seurustelemaan ekan kerran. Siinä suhteessa vierähti 3,5 vuotta, kihloihinkin kerkesin. Sitten menikin sukset ristiin ja uudet kujeet olivat edessä. Eipä siinä kauan nokka tuhissut. Taisi mennä jopa muutama kuukausi, toiminnan mies kun olen. Tadaa, taas seurustelin. 

Lähdin inttiin rekkakorttia hakemaan. Tämä oli ainoa syy mennä sinne ja ainoa hyöty koko armeijasta. Muuten armeija on "aikuisten" leikkikoulu, jossa opetellaan pystyttään telttaa, käyttään vaarallista kirvestä ja petaamaan sänky. Joku joutuu jopa siivoamaan. Joku tekee sitä ensimmäistä kertaa. 

Armeija loppui ja reservin aurinko paistoi kirkkaasti hienäkuisessa Suomessa. Elämänmuutos oli tapahtunut. Vakityöpaikka rekan ratista. Erokin tuli tässä kohtaa, ei haitannut. Tuntu hyvältä. Töitä tehden meni puoli vuotta eteenpäin. Mitään kummallista ei tapahtunut. BOOM, uusi vuosi ja taas aloin seurustelemaan. Tässä vaiheessa pieni linnunpoika otti siivet alleen omasta turvakolosta porukoilta ja lähti maailmalle. Muutto toiseen kaupunkiin. Koko ikäni asunut pienellä paikkakunnalla. Pienissä piireissä elänyt. Yhtäkkiä löytää itsensä Tampereelta asumasta rivitalosta naisen kanssa. Ahkerana työmiehenä sain oikein mukavan suuruisia tilejä. Alkoi alkoholi maistua ja kaupungin yöelämä tuli tutuksi. Ei jäänyt oikein aikaa muulle kuin työlle ja viihteelle. Puoli vuotta siinä meni ja ero tuli. 

Muutama vuosi tuli juostua baareissa ympäri Suomea. Tonneja paloi rahaa niillä reissuilla, aivosoluja tuhoutui nuoruudenkin edestä, mutta ennen kaikkea sain mitä hain! Sain teinivuodet kiinni! Sitten tapasin tämän vembulan, huhhuh... Damn girl! Tavattiin Tampereen baarissa kuuman kosteana kesäisenä yönä. Tapasin iloisen ja avoimen nuoren naisen. Höpöteltiin jokunen tovi baaritiskillä ja vaihdetiin numerot. Mun piti seuraavana päivänä lähteä töihin kohtuu aikasin, niin piti lähteä aikasemmin kotiin ja lopettaa juominen. Alettiin viestittelemään useasti ja parin viikon päästä nähtiinkin jo. Rekkamies kun olen, niin tietenkin hain Venlan ekaa kertaa kyytiin rekalla. Venlan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Olin sanonut että tuun rekalla ottaan kyytiin. Venla ei osannut arvata, että tulin oikeasti isolla rekalla enkä millään pikku kuorma-autolla, eikä Venla ollut aikasemmin ollut rekan kyydissä. Koko loppu työpäiväni höpötettiin niitä näitä eikä hiljaista hetkeä ollut. 

Yli kaks vuotta sinkkuelämää takana. Sinä aikana on elämä muuttunut paljon. Asun poikamies boksissa, olen avoimessa suhteessa ja koulussa. Mitään näistä en olisi muutama vuosi takaperin voinut kuvitella tapahtuvan, ainakaan avointa suhdetta. Toisaalta ihmettelen, miksi ihmeessä en ole aikasemmin tehnyt näitä ratkaisuja. 

Olen oppinut paljon menneistä ajoista. Kuitenkin kuusi vuotta seurustelua takana, kihlatkin. Olen pitänyt itseäni aina yhden naisen miehenä, olenkin sitä. Jos vertaan tämän hetkiseen tilanteeseen, eli avoimeen suhteeseen, muutos minussa on ollut valtava. Avoin suhde kuulostaa monista, ettei toisesta osapuolesta välitetä yhtä paljoa kuin normaalisuhteessa. Se on kuitenki pötyä! Minun mielestäni tässä suhteessa toisesta välitetään enemmän. Tätä suhdetta rakennetaan järjellä ja tunteilla, ei pelkästään tunteiden mylleryksessä. Kun avointa suhdetta tarpeeksi kauan rakentaa uskon, että siitä voi saada luotua pysyvän suhteen -kestävän ja vahvan. Tässä suhteessa kokee niin paljon suoremmin esim. mustasukkaisuuden tunteet. Ne voidaan yhdessä käsitellä, puhua ja vahvistaa luottamusta toisiimme. Myöhemmässä vaiheessa, esim. jälkikasvua miettiessä on hyvä vakiintua ja liittyä seurustelevien porukkaan.

Tiivistettynä= Avoinsuhde antaa mahdollisuuksia geeneihin kirjoitettujen viettien laannuttamisen tässä hektisessä maailmassa, vaikka olisi löytänyt sen, jolle sydän kuuluu. Joutsenet harkitsee pitkään ennen kun sitoutuu. Sitoutuessaan suhde on elinikäinen. Mulla on tunne, että oon löytäny sen oikeen. Suhdetta kuvaa mun mielestä joutsenpariskunta.

Ransu <3 Vembula